26.6.2015

LIEBSTER AWARD -HAASTE


High & Light -blogin Henna ja Mennen ja tullen -blogin Fanni heittivät minua haasteella nimeltä Liebster AwardLiebster Awardin tarkoituksena on kerätä näkyvyyttä vähän pienemmille, alle 1000 lukijan blogeille. 

Haasteen säännöt ovat seuraavanlaiset:

1. Postaa haaste blogiisi
2. Kiitä bloggaajaa, jolta sait haasteen ja linkkaa takaisin hänen blogiinsa
3. Kirjoita 11 satunnaista faktaa itsestäsi
4. Vastaa nimeäjäsi 11 kysymykseen ja keksi omat 11 kysymystä
5. Nimitä 11 bloggaajaa, jolle tahdot tämän palkinnon antaa
6. Ilmoita ehdokkaille (jotka päätit kohdassa 5.) haasteesta.



11 satunnaista faktaa minusta:
IMG_0034

1. Kun löydän superkivan ja kohtuuhintaisen vaatteen, vaikkapa paidan, saatan ostaa hetken päästä uuden kappaleen jemmaan. Näin varsinkin, jos kyseessä on jokin herkästi tahriintuva väri, jonka jokin tyhmä likatahra voisi lopullisesti pilata. Moni pitää tätä tapaa ihan naurettavana, mutta yhtäkään tuplaostosta en ole katunut. 
2. Saan välillä pinnistellä muistaakseni, etteivät kaikki ihmiset jaa samaa (parasta) huumorintajua mun kanssa. Mulla on välillä tapana laukoa vakavalla naamalla omasta mielestäni ihan selvästi vitsiksi luokiteltavia typeryyksiä, joiden takia moni ihminen on erehtynyt luulemaan mua ihan käsittämättömän palikaksi tai ylimieliseksi, taitojeni todellisesta tasosta vieraantuneeksi ääliöksi. Hahaa. 
3. Haluaisin olla isona muusikko-näyttelijä-kirjailija-valokuvaaja-yhteiskuntatieteilijä-psykoterapeutti. Äsken luottelemani lista on ollut lähes sama jo ainakin yläasteelta saakka. Toivon todella, että elämä antaisi aikaa toteuttaa kaiken. Puolentoista-kahden vuoden päästä taskussa on toivottavasti kandin paperit yhteiskuntatieteistä, sen jälkeen houkuttaisi lähteä opiskelemaan vielä jotain ihan muuta. Haluan myös käyttää enemmän aikaa musiikkiprojekteihini ja kirjoittamiseen. 
4. Soitin 9-vuotiaasta 16 vuoden ikään saakka selloa. Se ei ollut ihan oma juttuni, mutta nyt parikymppisenä soittotaito tekisi mieli kaivaa uudestaan esiin. Musiikkillinen vahvuuteni on ehdottomasti laulamisessa, mutta soitan myös kitaraa ja pianoa. 
5. Täytän lokakuussa 22, mutta mua luullaan edelleen jatkuvasti juuri lukion aloittaneeksi. Aina välillä loukkaannun tästä, koska usein mua luullaan samalla myös tyhmäksi. 
6. Ärsyynnyn mustavalkoisesta ajattelusta ja ihmisten ilkeydestä. Ja myös siitä, jos joku luulee mua tyhmäksi, koska näytän nuorelta ja olen esimerkiksi blondi. Ärsyynnyn, kun ihmiset yllättyvät siitä, että mulla onkin aivot. Toivoisin ihmisten olevan avarakatseisempia ja vähemmän tuomitsevia. 
7. Pyrin kiinnittämään päivittäin huomiota hyviin ja kauniisiin asioihin elämässäni. Uskon, että meillä on paljon valtaa oman elämämme luomissa ja että jatkuva peloissa ja muissa negatiivisissa ajatuksissa vellominen saa meidät lopulta kohtaamaan ne suurimmat pelkomme. Oon pohjimmiltani aika pelkuri, mutta kasvamassa siitä ominaisuudesta irti. 
8. Olen feministi.
9. Oon poseerannut valokuvissa samoilla tavoilla niin kauan kuin oon vain osannut seistä ja istua paikoillani. 
10. Syön ihan uskomattomia määriä suklaata. Moni kaverinikin on ihmetellyt, miten pystyn ahtamaan itseeni niin paljon rasvaa ja sokeria. En tahtoisi nähdä omia sisäelimiäni. 
11. Oon täysin nolla teknisten laitteiden kanssa. Oon aina se, kenen puhelin katoaa verkosta ja joka ei osaa liittyä johonkin hiton wifi-verkkoon tai vahinkotykkäilee Facebookissa. Kaipaan palikkapuhelimia. 


IMG_0453

Fannin kysymykset:

1. Mihin matkustaisit, jos voisit matkustaa minne tahansa?
Tällä hetkellä tekisi mieli Lontooseen, mutta toisaalta olisi kiintoisaa käydä jossain oikeasti kaukana, vaikka Australiassa. 

2. Mikä on lempituoksusi?
Ainakin sade, vastaleikattu nurmikko ja kahvi herättää positiivisia fiiliksiä, jollain hassulla tavalla myös metroasemat muualla, paitsi täällä Helsingissä. Hajuvesistä lempparini on se ainokaiseni, Marc Jacobsin Daisy Sorbet. Myös muut Marc Jacobsin tuoksut on mun mieleeni. 

3. Mikä oli lapsuutesi lempisatu?
Niitä oli tosi monia. Tykkäsin erityisesti kaikista vähän pelottavista, vaikka olin - ja olen edelleen - ihan nössö. Susi ja 7 pientä kiliä oli yksi lemppareista. Mummolassa pyysin mummoa aina lukemaan Kaalinpää-nimisen sadun. Se oli muistaakseni vähän lällympi.

4. Meri vai järvi?
Meri. Oon aina asunut lähellä merta. 

6. Mitä musiikkia kuuntelet juuri nyt (tai mikä on tehosoitossa)?
Yksittäisistä biiseistä Family of the Yearin Hero ja Belle & Sebastianin Nobody's Empire, albumeista Empire of the Sunin Ice on the Dune.

7. Mikä on bravuurileivonnaisesi tai ruokalajisi?
Intialaisen ja nepalilaisen ruuan valmistaminen onnistuu multa yllättävän hyvin. Oon erityisen hyvä ruokien maustamisessa! Leivonnaisista browniet ja muffinssit kuuluu bravuureihin.

8. Mikä on lempikirjasi?
Tähän pitäisi varmaan vastata jollain hienolla, maailmaa mullistavalla teoksella, mutta olen rehellinen: Harry Potter -sarja. Sekin on hei omanlainen maailmanmullistaja. Oon myös hulluna Pohjois-Koreaa ja uskonnollisia liikkeitä, eritoten niistä irrottautumista, käsitteleviin kirjoihin. 

9. Miten meikkaat arkisin?
Aika samalla tavalla kuin juhlaankin, mutta vähän kevyemmin. Huoliteltu, mutta mahdollisimman luonnollinen pohja ja kevyt silmämeikki kuuluvat kuvioon. Mun arkimeikistä löytyy aina ainakin meikkivoide, puuteri, aurinkopuuteri, poskipuna, sävyjä mun MAC-luomivärinelikosta, ripsari, kulmatuote ja rajaustuote. Ja huulipunaa on pakko olla ihan aina. 

10. Miten pukeuduit teininä?
Välillä ihan järkyttävällä tavalla, apua! Olin yläasteen alussa poikatyttö, loppupuolella joku hipsterin esiaste sekoitettuna runotyttöhippiin. Lukiossa olin aika tavallinen. 

11. Mitä karkkeja valitset irtokarkkipussiin?
Ihan paras kysymys! Niitä vaalean- ja tummanruskeakuorrutteisia lakuja, jogurttirusinoita, kirpeitä tutteja, amerikanpastilleja, maissipalloja, Susu-paloja ja keltaisella sitruunajutulla kuorrutettuja lakurakeita.

Hennan kysymykset:

1. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?
Tarve purkaa kosmetiikkahössötystä muillekin kuin kuuroille korville, eli poikaystävälle ja meikkaamisesta ei niin kiinnostuneille kavereille. Toki myös rakkauteni kirjoittamista ja valokuvaamista kohtaan olivat ratkaisevia asioita. 

2. Millä tuotteella yleensä aloitat meikkaamisen?
Laitan aina ensimmäisenä kosteusvoidetta, sitten meikkivoidetta. Toisinaan laitan ennen meikkivoidetta primeria ja peitän peitevoiteella esimerkiksi nenänpielien punoitusta, mutta useinmiten se välivaihe jää pois.

3. Jos voittaisit arvonnassa 10 kappaletta tuotteita yhdeltä vapaavalintaiselta kosmetiikkabrändiltä, minkä brändin tuotteita valitsisit?
Hankala valinta! Todennäköisesti Narsin tuotteita, mutta vahvoja vaihtoehtoja olisivat myös esimerkiksi Urban Decay, MAC ja Origins.

4. Vältteletkö jotain kosmetiikan ainesosaa? Jos välttelet, niin mitä ja miksi?
En mitenkään hysteerisesti.

5. Opiskeletko tai työskenteletkö kauneusalalla, vai onko kosmetiikka vain harrastus?
Kosmetiikka on mulle rakas, vielä aika uusi harrastus.

6. Tunnetko olosi kotoisaksi julkisilla paikoilla myös ilman meikkiä?
Ennen kyllä, mutta nykyisellä ihollani en niinkään. Harmi. 

7. Milloin viimeksi poistuit mukavuusalueeltasi?
Viikko sitten, kun päätin ruveta kesänörtiksi lueskelemalla matikkaa, joka on aina ollut kaukana mun erityisosaamisesta. Sujui muuten paremmin kuin osasin ikinä toivoa!

8. Mainitse jokin holy grail -kosmetiikatuotteesi?
MAC:in voidemainen Paint Pot -luomiväri sävyssä Painterly on tähän mennessä paras löytämäni luomivärinpohjustaja. Vieraannun jatkuvasti enemmän Urban Decayn klassikkoprimerista, sillä se ei vain tykkää tulla toimeen mun paksun peitevoidekerroksen kanssa, joka on ihan välttämätön ennen kuin voin levittää mitään primeria ja luomiväriä mun tummille luomilleni. 

9. Lempparisiveltimesi?
Ykkössijan jakavat tällä hetkellä Ecotoolsin Custom Coverage Buffing Brush ja Real Techniquesin Base Shadow Brush.

10. Mitä haluat saavuttaa blogillasi?
Onnistumisfiiliksiä. Ne voivat syntyä niin omasta mielestäni onnistuneista postauksista, kivoista kommenteista kuin vaikka uusista lukijoistakin. Toivon, että blogistani välittyy aito innostus tekemääni kohtaan.

11. Viimeisenä klassikko, eli mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle?
Ainakin kitaran ja varmaan myös kyniä ja paperia.


Kysymykseni haastamilleni bloggaajille:

1. Noloin meikkimokasi?
2. Minkä kosmetiikkabrändin toivoisit saapuvan Suomeen?
3. Kuinka paljon käytät keskimäärin rahaa kosmetiikkaan kuukaudessa?
4. Minkä biisin kuullessasi suljet takuuvarmasti radion?
5. Mikä on omituisin tapasi?
6. Mitä tykkäät syödä aamupalaksi?
7. Missä ammatissa et voisi ikinä kuvitella itseäsi? Miksi?
8. Suosikkikouluaineesi peruskouluaikoina?
9. Jos saisit nyt 1000 euroa, jotka sinun tulisi käyttää heti, mitä ostaisit?
10. Juna vai bussi?
11. Millainen olisi unelmiesi koti ja missä se sijaitsisi?


Haastan Cosmetic Landin Catarinan ja Neiti Minttukihara -blogin Nellan!

Kiitos vielä Fannille ja Hennalle!

23.6.2015

ALELÖYTÖJÄ KOSMETIIKKABLOGGAAJAN LOGIIKALLA

Jotkin hypetyksen kohteeksi päätyneet tuotteet ovat minusta suorastaan luotaantyötäviä. Överiksi mennyt hehkuttaminen luo niin suuret odotukset, ettei tuotetta lopulta edes tee mieli kokeilla. En tiedä, harrastaako joku muu samanlaista ajattelua, mutta ainakin minä olen puolivahingossa skipannut jos jonkinmoista aarteeksi kehuttua tuotetta aina meikkimunista misellivesiin. Yksi tälläisistä tuotteista on myös Batisten kuivashampoo.

Jostain syystä kuitenkin pysähdyin viime viikonloppuna hipelöimään Sokoksen alennusmyyntien Batiste-laareja. Olen lukenut Batisten kuivashampoista valtavasti hyvää, mutta kaikkiin muihin kuivashampoisiin, paitsi Lushin No Droughtiin tähän mennessä pettyneenä en ole uskaltanut kokeilla. Nyt, kun syön muun kropan lisäksi myös päänahkaa kuivattavaa Roaccutania, eikä hiuksilleni tarvitse näyttää vettä ja shampoota kuin maksimissaan pari kertaa viikossa, mieleni on ilmeisesti tehnyt kokeilla uusia juttuja ihan vaihtelun vuoksi. Puhtaudestaan huolimatta hiukseni kun kaipaavat päivittäin kuivashampoon antamaa kuohkeutta ja rakennetta, jota mikään lakka tai muotovaahto ei minulle anna. Nappasin mukaan 5,90 euroa maksaneen pullollisen Originalia, testasin kotona ja tykästyin. Olin ihan ällikällä lyöty ja innoissani, sillä olin varautunut isoon pettymykseen tai korkeintaan keskinkertaiseen tuotteeseen. Sitten hankin samaan hintaan raikkaan kukkaiselta tuoksuvan Limited Editon -version, Bloomin, tykästyin siihenkin, ja no, arvatkaa mitä...

Batiste_dry_shampoo
...Ostin eilen vielä toiset kappaleet molempia jemmaan. Ostamalla säästää, ja niin edelleen. Mutta hei oikeesti, kulutan kuivashampoota nyt ennennäkemättömän paljon, joten ihan saletisti ansaitsin nämä. Eipähän tarvitse hetkeen hankkia!

En ole yleensä tykännyt yhtään hiuksiin suihkutettavista kuivashampoista. Ne ovat tehneet hiuksistani höttöiset ja sameat, suorastaan ällöt. Tämän takia olen kikkaillut jo yli vuoden päivät Lushin jauhemaisella No Droughtilla, joka on ihanaa, mutta myös kallista ja sotkevaa. Suosisin aina mieluiten luonnollisempaa, mutta näppäryytensä ansiosta Batiste on nyt vienyt voiton. Kun hiuksiin saa hetkessä raikkautta niin niiden ulkonäön, tuntuman kuin tuoksunkin puolesta, ja kuontalo muuttuu samalla suihkauksella paljon vähemmän itsepäisemmäksi ja enemmän kuohkeiksi, on valinta aika selvä. Heippa siis hetkeksi, Lushin kuivashampoo ja tervetuloa, Batiste!


Muita Batisten kuivashampoon nimeen vannovia?
Muita alennusmyyntihamstraajia?

19.6.2015

EKAN VIIKON ROACCUTAN-RAPORTTI & PARI PELASTAJAPURKKIA

No niin, nyt kerron teille siitä Roaccutanista. Kuten moni teistä jo tietäneekin, olen tapellut jonkin aikaa e-pillerien lopettamisen sekoittaman hormonitoiminnan kanssa, joka on oireillut huonontuneena ihona. Antibioottikuurien ja ihon rikkovien reseptilääkevoiteiden jälkeen päätin pitkän harkinnan jälkeen tehdä päätöksen vahvemman lääkkeen kokeilemisesta. Ja tässä sitä pelättyä Roaccutania - tai tarkemmin sanottuna sen rinnakkaisvalmistetta, Irotretinoin Actavista - ollaan nyt nautittu viime viikon sunnuntaista saakka.

Ihan ensiksi annostuksesta. Napsin 20mg:n nappeja vuoropäivin yksi ja kaksi kappaletta. Annostus on omasta mielestäni aika iso kokooni ja ongelmaani nähden, ja se onkin mietityttänyt minua aika paljon. Painan kuitenkin alle 50 kiloa, mikä on pituuteenikin nähden aika vähän, eikä lääkäri edes kysynyt painoani, kun kyseisen lääkkeen minulle puhelimessa määräsi. Toivottavasti painoani oli kysytty edellistä antibioottikuuriani varten (en muista, onko), ja se oli lääkärin rekistereissä tallella, jaiks. Täytynee tarkkailla tilannetta ja luottaa ammattilaisen arviointikykyyn. Toisaalta eräs samantyyppisissä mitoissa oleva kaverini on syönyt lääkettä samalla annostuksella, eikä kokenut mitään kovin kummoisia sivuvaikutuksia. Ehkä siis panikoin turhaan.

Uusia finnejä ei ole tietääkseni enää tullut. Kasvojeni pienet ja epämääräiset epäpuhtaudet näyttävät sen sijaan puskevan enemmän pintaan, mikä ei näytä kivalta. Naamani ei ole varmaan koskaan näyttänyt näin kamalalta. Ehkä tämä on jokin välttämätön vaihe. Muualla kropassa epäpuhtaudet taas vaikuttavat pikemminkin kuivahtavan ja pienenevän.

Sivuvaikutuksia on jo tullut, muttei mitään kovin häritseviä tai varsinkaan odottamattomia. Huomasin huulieni alkaneen kuivahtaa kolmantena Roa-päivänä, tänään taas huuleni tuntuvat jo vähän vähemmän ongelmallisilta mutta sen sijaan ihoni alahuulen alta on aika rikki. Huulet tuntuvat jotenkin hassuilta, kuoriutuneilta. Ne eivät ole toistaiseksi repaleiset ja paperinkovat, vaan jotenkin pinnalta ohuemman tuntuiset. Myös nenäni on alkanut kuoriutua, samoin suunympärykseni. Sivuvaikutuksia boostaa takuulla myös päällä oleva flunssa. Lisäksi olen saanut kutiavaa, aina välillä kokonaan katoavaa ihottumaa erityisesti vatsaani ja jalkoihini. En mitään suuria määriä, mutta satunnaisia alueita, jotka olen sitten tapani mukaan unissani raapinut haavoille. Yök. Minulla on tosiaan ollut pienestä asti tapana raapia itseäni öisin, just for you to know. 

Kuivuus olisi varmasti paljon kivuliaampi ongelma ilman paria apteekkireissua. Päätin jo ekana Roa-päivänä, että rasvaamisessa en sitten aio pihtailla. Toistaiseksi enimmäkseen ihan hyvässä hapessa olevaa kroppani ihoa olen kosteuttanut ahkerasti Ceralanilla, mutta sitäkin suurempaa ja tarpeellisempaa apua olen saanut La Roche-Posayn huulirasvasta ja hoitovoiteesta.

la_roche_posay_cicaplast_baume_b5
La Roche-Posayn Cicaplast -huulirasva kosteuttaa, rauhoittaa ja suojaa kuulemma niin huulia kuin huultenympäryksiäkin. Tarvittaessa rasvaa voi levittää myös vaikka kuiviin nenänpieliin. Tämän tuubin apteekkari tyrkkäsi kouraani samalla reissulla, kun hain Roani, ja olen ollut suositukseen toistaiseksi hyvin tyytyväinen. Olen jo tämän ensimmäisen viikon aikana päässyt toteamaan todeksi sen, ettei Roan aiheuttamaan huulien kuivumiseen todellakaan tepsi mikään puikkohuulirasva. Tuotteen miinuksena mainittakoon tosin se, että tälläinen suurkuluttaja käyttää minituubin aika nopeasti loppuun. Kalliiksi käy, mutta käyköön, hemmetti. Varjelen huuliani kuin vauvaa ja yritän pitää ne huulipunakunnossa niin pitkään kuin mahdollista.

Huulirasva maksoi muistaakseni jotain 6 ja 7 euron väliltä.

la_roche_posay_cicaplast_baume_b5_lips
Myös toinen pelastaja on La Roche-Posay -merkkiä. Cicaplast Baume B5 on rauhoittava ja korjaava monitoimivoide, jota olen levittänyt ihottumaan, kuiville laikuille ja huulille. Ja voide todellakin tehoaa ainakin tähän kuurin alkuosan kuivuuteen, joka ei ole toistaiseksi missään infernaalisissa mitoissa. En ole mikään INCI-taituri, mutta vakuutuin silti tuotteen sisältämästä panthenolista, sinkistä ja mangaanista. Tän on hei pakko toimia. 

Voide maksoi noin 8 euroa. 

Tähän mennessä olen ollut vain tyytyväinen siihen, että aloitin paljon parjatun lääkekuurin. Ja ei hätää, tuskin jatkan näitä viikkoraportteja, ellette niitä ihan erityisesti toivo! Blogini ei ole siis muuttumassa iho-ongelmapäiväkirjaksi.


Muita Roaccutania syöviä/syöneitä?
Millä te hoiditte kuivaa ihoa ja kuivahtaneita huulia kuurin aikana?

17.6.2015

4 PEITEVOIDETTA TUMMILLE SILMÄNALUSILLE

DSC_3787
Rakastan uusia peitevoidelöytöjä. Siinä missä joku toinen kokee pohjatonta iloa täydellisen ripsivärin löytämisestä, itse taas yritän pyydystää moitteettomasti toimivien peitevoiteiden antamia onnenelämyksiä. Silmäanluseni ovat tummat ja kuivat, eikä ilman jonkinlaista meikkipohjaa kulkeminen ole käynyt siksi hetkeen mielessäni. Jos olen peittänyt silmänaluseni kehnolla tuotteella, saan päivän aikana vähintään yhden kyselyn siitä, olenko sairaana. Oikeasti. En tiedä missä vaiheessa silmänaluseni ovat tummuneet ja kuivahtaneet, vai olenko syystä tai toisesta havahtunut ongelman olemassaoloon vasta lähivuosina, mutta joka tapauksessa - viimeisimmät pari vuotta maailmanloppu on tarkoittanut minulle päivää, jona kaikki peitevoiteeni loppuvat samanaikaisesti.

Vaikka silmänalusien kuivuus ja tummuus on tuntunut välillä mahdottomalta yhtälöltä, olen päässyt toteamaan, että tästäkin kombosta kärsivillä on valinnanvaraa. Olen löytänyt monta kunniamaininnan ansaitsevaa tuotetta, jotka haluan nyt esitellä teille. Jospa joku samasta ongelmasta kärsivä saisi tästä apua tai muuten vain hyvää peitevoidetta etsivä löytäisi uuden suosikin!

Esittelen tuotteet sattumanvaraisessa järjestyksessä, ne eivät siis ole paremmuusjärjestyksessä.

1. L.A Girl Pro Conceal
la_girl_pro_conceal
Tämä edullinen, Beautyjoint.comissa vain pari euroa maksava peitevoide on saanut lähiaikoina melko paljon huomiota blogissani ja muuallakin kauneusblogimaailmassa. Tuote löytyy meikkilaatikostani jopa viidessä eri sävyssä, joista kolmea käytän peitevoiteena, kahta taas varjostusväreinä. Oma suosikkisävyni vaalealla ihollani on melko neutraali Natural, joka peittää, mutta myös korostaa sopivasti.

Pro Conceal on minun kokemukseni mukaan keskipeittävää ja keskikosteuttavaa - tai keskikuivattavaa, miten sen nyt haluaa ilmaista. Sivellinapplikaattori ei ollut aluksi mieleeni, mutta sittemmin olen todennut sen käteväksi. Pro Conceal pysyy pitkään paikoillaan, mutta hivenen huonommin kuin esimerkiksi Narsin Radiant Creamy Concealer. Plussaa tämä voide saa myös laajasta sävyvalikoimastaan, joka huomio myös kaltaiseni lakananaamat.

Top tip: Tsekkaa myös corrector-sävyt!


2. Nars Radiant Creamy Concealer
nars_radiant_creamy_concealer
Oletin Narsin Radiant Creamy Concealerin olevan yhtä kuivattavaa kuin MAC:in Pro Longwear Concealer, mutta onnekseni voide paljastui kosteuttavammaksi. Peittokykyä löytyy, eikä tuotetta tarvitse siksi levittää kerralla valtavia määriä. Tämä pysyy minulla hyvännäköisenä koko päivän, vaikka olisin säntäillyt hiki hatussa paikasta toiseen tai joutunut sateen armoilleRadiant Creamy Concealer ei kuivata, mutta ei myöskään ole niin kosteuttava, että sitä saisi olla jatkuvasti siistimässä juonteista. Verrattuna L.A Girlin Pro Concealiin Narsin Radiant Creamy Concealer on peittävämpää ja paksumpaa. 

Tuotteen ainoa miinus on korkea, Nars.eu:n sivuilla jopa 28 euron (!!!) suuruinen hinta.


3. MAC Pro Longwear Concealer
mac_pro_longwear_concealer
Pro Longwear Concealer ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä. Sen pumppu on kehno ja hyvin ärsyttävä tapaus. Pro Longwear Concealer kuitenkin peittää kaikista kokeilemistani peitevoiteista parhaiten ja voi varmasti pelastaa monen tummista silmänalusista kärsivän elämän. Tuote on hyvin kestävää laatua, eikä siis kulu päivän mittaan juuri minnekään. Erittäin kuivaihoisten kannattaa jättää tuote kaupan hyllylle, sillä voiteella on kyky tarrata kuiviin kohtiin. 

Top tip: Jos silmänalusesi ovat kuivat, pidä puuterisuti kaukana silmänalusistasi tätä peitevoidetta käyttäessäsi. Tuote pysyy kyllä paikoillaan ilman puuterikiinnistystäkin.


4. MAC Select Moisturecover
mac_select_moisturecover
Talvi-ihoni rakasti tätä peitevoidetta. Select Moisturecover on oikeasti kosteuttava peitevoide, jota suosittelen erityisesti niille, joiden silmänaluset eivät tule toimeen paksumpien tököttien kanssa. Peittokyky on näistä neljästä kehnoin, mutta mikäli silmänaluset eivät ole megalomaanisen tummat, se tuskin koituu ongelmaksi. Itse tajusin vaatia lujempaa peittävyyttä oikeastaan vasta sitten, kun uteliaisuuttani menin kokeilemaan pitkästä aikaa muita peitevoiteita, joille tämän peittävyys jäi toiseksi. Kosteuttavuutensa vuoksi tämä voide saattaa karata paikoiltaan päivän mittaan, ja puuterointi on jopa minun kuivilla silmänalusillani tarpeen.

Top tip: Jos tarvitset oikeasti vaaleaa, punapohjaista peitevoidetta, sellainen löytyy tästä peitevoidesarjasta. Käyttämäni sävy NW15 on vaaleampi kuin esimerkiksi Pro Longwearin vastaava.



Löytyikö postauksesta teidän suosikkejanne?
Minkälaisin asein te taistelette tummia silmänalusia vastaan?

15.6.2015

YLLÄTTÄVÄN TOIMIVAA TEKOHENGITYSTÄ HORMONAALISESTI OIKUTTELEVALLE IHOLLE

DSC_3776
Olen kirjoittanut teille pariin kertaan iho-ongelmistani, jotka kärjistyivät lopulta siihen pisteeseen, että päätin aloittaa Roaccutan-lääkekuurin. Vaikka hormonaaliset iho-ongelmat kumpuavat sisältä, eikä niitä voida tappaa lääkevoiteilla tai muilla iholle levitettävillä aineilla, on uskoni ilman reseptiä myytäviin täsmätuotteisiin vähintäänkin kohtalainen. Esimerkiksi varmasti lähes jokaiselle epäpuhtauksien kanssa tapelleville tutuksi tullut Basiron AC -geeli on tuonut iholleni parempaa apua kuin reseptivoiteet ja antibioottikuurit. Siksi olinkin vähintäänkin innoissani, kun sain mahdollisuuden testata Lieracin aikuiselle, epäpuhtauksiin taipuvaiselle iholle tarkoitettua kaksivaiheista tiivistettä, tarkemmin ottaen Lierac Prescription Dual-Phase Concentratea.

Lierac on apteekkikosmetiikkasarja, jolta löytyy sopivia tuotteita varmasti jokaisen tarpeisiin. Brändi hyödyntää tuotteissaan muun muassa kasvien antamia apuja, mikä kuulostaa kaltaiseni, luonnollisemmista tuotteista kiinnostuneen näkökulmasta vähintäänkin hyvältä. Lierac Prescription -sarjasta, johon testaamani tiiviste kuuluu, löytyy täsmätuotteita niin aikuisen epäpuhtaalle ihollekin kuin pigmenttiläiskille sekä couperosaan ja herkkyyteen taipuvaiselle ihollekin. Sarjan tuotteiden taataan olevan hyvin siedettyjä, tehokkaita ja laadukkaita.

Dual-Phase Concentraten teho perustuu muun muassa kalamiiniin ja hydroksidihappoihin. Tuote lupaa kuivattaa epäpuhtaudet, ehkäistä aknearpien syntymistä ja supistaa ihohuokosia. Tuotteen käyttäminen on yksinkertaista - kastetaan vain vanupuikko pullon pohjaan saakka ja levitetään tuotetta kevyt kerros ongelmakohdan päälle. Tuotetta käytetään kerran päivässä. Kätevin käyttöaika lienee ilta, sillä tiiviste jättää iholle vaaleanpunertavan tahran.
DSC_3773

No, mitä minä sitten tykkäsin? Lunastiko tuote lupauksensa?

Kuten jo mainittua, ongelmani on hormonaalista perua, eikä siis lähde lopullisesti karkuun voiteilla ja tiivisteillä. Erilaiset täsmähoitoaineet ovat kuitekin hyvä ja toivottu apukeino finnisodassa, ne kun nopeuttavat usein huomattavasti finnien kuivumista ja estävät tuloillaan olevien epäpuhtauksien kasvamista suurempiin sfääreihin. Niin kävi myös Lieracin kaksivaiheisen tiivisteen tapauksessa.

Olen käyttänyt tuotetta niin selkääni ja dekoltee-alueelleni kuin kasvoihinikin. Kasvojeni epäpuhtaudet ovat enimmäkseen omituista pientä röpelöä kasvojen reunoilla, mutta ennen tuotteen ensimmäistä testauskertaa - periaatteessa onnekseni - pääsin todistamaan myös parin ihan oikean finnin ilmestymisen toiseen poskeeni. Selkäni ja dekolteeni epäpuhtaudet taas ovat enemmän sitä laatua, mitä ihmiset ajattelevat kuullessaan sanan finni. No niin, too much information. Mutta tuleehan teidän tietää, minkälaiseen ongelmapesäkkeeseen tuotetta testasin!

Dual-Phase Concentrate toimi erityisen hyvin kasvojeni iholla. Poskeeni ilmestyneet finnit kuivahtivat kahden käyttökerran jälkeen pelkiksi kevyesti punertavaksi läikiksi, myös hiusrajani minifinnirivistö lähti suorastaan maagisesti katoamaan. Jälkimmäinen oli se kaikkein yllättävin muutos, sillä ainakin omilla kasvoillani pätee mitä pienempi finni, sitä hitaammin ja vaikeammin se lähtee pois - sääntö. Myös dekoltee-alueen epäpuhtaudet kuivahtivat viikon ahkeran käytön jälkeen, mikä oli myös aika yllättävää, vaikka ihan tehokasta tavaraa tuotteen arvelinkin olevan. Selkäni finniongelmaan tiiviste ei ikävä kyllä jostain syystä toiminut. 

Vaikka kyseessä on tehokas tuote, tuntui se siitä huolimatta melko hellävaraiselta. Tuoksu on melko tymäkkä, mutta tiivistettä nyt tuskin onkaan tarkoitettu tuoksuteltavaksi. Vaikka tiivisteen varoitettiin voivan aiheuttaa kihelmöintiä iholla, itse tunsin ainoastaan jännän viileän tuntemuksen kohdissa, joihin sitä levitin. Olin varautunut kihelmöintiin, sillä ihoni on kuiva ja herkkä.

Ikävä kyllä mitään varsinaista epäpuhtauksia ehkäisevää vaikutusta en havainnut. Tämä tuskin on kenellekään hormonaalisesta aknesta kärsivälle yllätys, hormoneihin kun ei voida vaikuttaa iholle levitettävillä täsmätuotteilla. Siitä huolimatta Lierac Prescription -sarjan Dual-Phase Concentrate päätyi vahvimpien finnisodassa käyttämieni aseiden listalle. Tuote vahvisti taas uskoani siihen, että ilman reseptiä myytävät aknentappajat voivat olla erittäin hyvää tavaraa ja varteenotettava vaihtoehto satunnaisista epäpuhtauksista kärsiville. 

Nyt, kun olen aloittanut Roaccutan-kuurin, joudun hylkäämään muut finnisodan aseet, myös tämän tiivisteen. Vaikka tuote on erittäin kelvollista tavaraa, toivon, että Roa tepsii niin hyvin, etteivät tiemme enää tämänkään tuotteen kanssa kohtaa, vaan saan nauttia elämästä ilman ajatustakaan epäpuhtauksista.

Tämä tuote innosti perehtymään Lieracin tuotteisiin tarkemmin! 


Jos siis kärsit epäpuhtauksista ja tahdot kokeilla jotain tarpeeksi hellävaraista, mutta tehokasta täsmätuotetta, ota suunnaksi apteekki ja Lieracin hylly!


Tuote on saatu testiin blogin kautta.

11.6.2015

TÄYDELLISEN IHON HINTA

DSC_3770 (2)
Vielä noin vuosi sitten arvostelin - tai ainakin ihmettelin - mielessäni ihmisiä, jotka muokkasivat ulkonäköään ehkä vähän kyseenalaisinkin keinoin, vaikka ulkopuolisen silmissä kaikki näyttäisi hyvältä.  Olen oppinut kantapään kautta, että meillä kaikilla on omat päänsisäiset heikot kohtamme ja oikeus käsitellä näitä pieniä kipupisteitä, kuten itse parhaaksi koemme. Itseämme varten. Kukaan ei voi tietää, kuka tekee todellisuudessa mitäkin itsensä tai muiden vuoksi tai kuinka inhottavalta omat heikot kohdat tuntuvat. Siksi niitä ei kannata vähätellä. 

Kirjoitin teille jonkin aikaa sitten ihostani. Siitä ihosta, joka oli pitkään hyvä, mutta joka e-pillereiden lopettamisen jälkeen muutti muotoaan osittain tunnistamattomaksi, ei minun ihokseni. Vaikka ongelmani ei ole suurensuuri, ei verrattuna vakaviin sairauksiin eikä myöskään aknen vakavimpiin muotoihin, on se minun päässäni valtava. Ihoni on muuttunut vieraaksi, enkä pysty, enkä edes aio hyväksyä sitä. Tiedän, ettei poikaystäväni jätä minua yläselän finnieni takia tai kaverit yökkäile kesätopin paljastamille solisluideni kohdalla ajoittain majaileville muutamille epäpuhtauksille. Ongelma ei ole muut, vaan se, etten itse hyväksy e-pillereiden lopettamisen jälkeen alkaneita iho-ongelmiani. Minulla on oikeus saada vanha ihoni takaisin, vaikka maailman mittakaavassa ongelma onkin yhden ihosoluni triljoonsasosan kokoinen. Ymmärrän, että voisin myös oppia hyväksymään, mutta en koe sitä välttämättömäksi. Siitäkin huolimatta, että leimaudun nyt ehkä pinnalliseksi. Ehkä olenkin, ihan pikkuisen. Iho on kuitenkin vain pelkkä pieni pintaraapaisu minuun, eikä määritä minua.

Voin myöntää, että toki minuun vaikuttavat ihmiset ajattelemattomat kommentit ihostani. Jotkut ovat erehtyneet luulemaan olkapäideni epäpuhtauksia kivuliaaksi ihottumaksi tai hiertymäksi, ja tilanne on muuttunut kiusalliseksi, kun olen kertonut, että kyseessä on ihan akne. Tämän iho-ongelman kanssa olen myös päässyt toteamaan todeksi sen, etteivät aikuiset ole sen kypsempiä kuin lapsetkaan. Itse en ikinä huomauttaisi kenellekään tämän iho-ongelmista. Myös joidenkin lääkäreiden puheet ovat saaneet minut tuntemaan itseni vähintään saastaiseksi. Ensimmäisen antibioottireseptini antanut lääkäri nimittäin kehotti minua peseytymään ainakin kolmesti päivässä ja vaihtamaan paitaa vähintään yhtä usein. Joo, sillähän se hormonaalinen ongelma poistuukin! Myöhemmin ihotautilääkärit ovat takoneet päähäni, ettei aikuisiän akne muutu miksikään, eli sitten siinä itsessään tai desinfiointiaineessa, eikä asiasta selvästi tietämättömän lääkärin kommentista kannata ottaa itseensä.

Siinä missä toinen suree imettämisen muuttamia rintojaan, minä suren aikuisiällä huonontunutta ihoani. Molemmissa tilanteissa on kyse kaipuusta jotain sellaista kohtaan, mikä on joskus ollut omaa, mutta viety pois. Se on mielestäni ihan eri asia kuin piikki huuleen silkasta halusta suurentaa omia, aina omasta mielestä liian pieniä huulia. En paheksu välttämättä sitäkään. Toisaalta äskeinen tissivertauskin oli vähän tökerö, sillä lapsen saamisen aiheuttamat muutokset ja yhtäkkiä ilmestynyt finniarmeija ovat aika eri maasta. No mutta, silti. 

Moni voi ihmetellä, miksi rinnastan iho-ongelmani plastiikakirurgiaan. Mielestäni nämä kaksi asiaa eivät ole kovinkaan kaukana toisistaan, kun on kyse toimenpiteistä, jotka vaikuttavat itsetuntoon ja sisältävät riskejä. Usein niihin liityy myös periaatteellisia seikkoja. Osalle ulkonäön muuttaminen meikkiä rajummalla keinolla on ehdoton ei.

Kahden aiemmin syömäni antibioottikuurin tulokset ovat olleet vaihtelevia, mutta tällä hetkellä syömäni kolmas antibioottikuurini ei ole tehonnut ihooni juuri ollenkaan. Soitin tänään aiheesta ihotautilääkärilleni, ja tein ison päätöksen itseni kanssa. Olen hautonut päätöstä pitkään, enkä olisi vuosi sitten - kun antibiootit vaikuttivat vielä tuovan tuloksia - uskonut ikinä lähteväni tähän. Sain reseptin paljon parjattuun Roaccutaniin, ja aion myös syödä minulle määrätyt pelottavat lääkkeet. 

Olen aina ollut vähän lääkekriittinen hippi. Pidän hormonaalista ehkäisyä myrkkynä, enkä esimerkiksi ymmärrä mielenterveysongelmien hoitamista pelkillä napeilla. Se on oma kantani, ja myös siksi Roaccutan-kuurin aloittaminen on minulle niin iso asia. Kyseessä on kuitenkin hyvin vahva lääke, eikä yhden kuurin popsiminen pelasta monen naisen ihoa loppuelämäksi. On ollut hankalaa hyväksyä se, miten luja halu minulla on muuttaa vähäpätöinen asia toisenlaiseksi, kun samalla tuhannet ihmiset kärsivät henkeä uhkaavista sairauksista. Toisaalta olen ollut hyvällä omallatunnolla onnellinen siitä, että asiani ovat niin hyvin, että minulla on aikaa surra finnejäni.

Olen lukenut Roaccutanista paljon ja tullut monta kertaa siihen tulokseen, että ongelmani saa olla valtavan kokoinen ennen kuin suostuisin sitä syömään. Minullahan on papereiden mukaan lievä akne. Olen kuitenkin oppinut, ettei ongelman tarvitse olla valtava ihollani, vaan päässäni, jotta sille voisi tehdä jotain. Olen myös muistuttanut itseni siitä, etteivät antibiootitkaan ole mitään karkkeja, vaan lääkkeitä siinä missä Roakin. Viimeisimmän kuurin sivuvaikutuksenahan sain muun muassa nielemisvaikeuksia, hyi.

Olen keskustellut Roaccutan-asiasta välillä kiivaaseenkin sävyyn erinäisten ihmisten kanssa. Osa on kannustanut, osa taas suhtautunut kiukkuisesti. Kaikkien mielestä näin lievän aknen omistava ei ole oikeutettu vahvaan lääkkeeseen tai edes valittamaan ongelmastaan. Moni on pitänyt sivuvaikutuslistaa niin suurena, etteivät lääkkeen positiiviset vaikutuksen voisi sitä ikinä ylittää. Minua saattaa kuulemma kaduttaa. Niin kauan kuin sivuvaikukseni pysyttelevät sarjassa kuivunut iho ja lihaskivut, olen täysin tyytyväinen ja onnellinen. Moni kaverini ja tutun tuttu on syönyt kuurin minimaalisin sivuvaikutuksin ja mahtavin tuloksin. Tulisi myös muistaa, etteivät kaikki lääkitse edes vaikeaa akneaan, vaan viilettävät kaduilla tyytyväisinä ja itsevarmoina. Ja se on minusta ihan mahtavaa! Itse vain en kykene siihen, sillä mielessäni kaihertaa jatkuvasti ajatus siitä, etten näytä enää itseltäni, sillä ongelmani on verrattain uutukainen.

Olen päättänyt aloittaa kuurini maanataina. Ääk, kääk ja vielä kerran ääk. Pelottaa ja jännittää, vaikka toisaalta haluan ajatella, että mitä enemmän pelkään, sitä varmemmin myös kohtaan pelkoni. Myönnän, että esimerkiksi huulipunasta luopuminen kuivien huulien takia on tälläiselle huulipuna-addiktille iso asia. Ei kuitenkaan niin iso, ettenkö voisi laittaa puniani hetkeksi tauolle, jos maalissa odottaa täydellinen iho loppuelämäksi, tai edes pitkäksi aikaa.

Summa summarum, olen lujasti sitä mieltä, että omaan ulkonäköön on oikeus puuttua, jos sen tekee itsensä vuoksi. Oli kyse sitten pienentyneistä tisseistä, huonontuneesta ihosta tai muusta ensimmäisen maailman ongelmasta, ei näitä pulmia tulisi vähätellä. Ne voivat olla kantajalleen elämää suurempia. Haluan kannustaa kaikkia hyväksymään virheensä, mutta myös lakkaamaan kärvistelemästä itseään paljon vaivaavien ongelmien kanssa, jos niihin on olemassa elämänlaatua parantava ratkaisu. On tärkeää punnita näiden ratkaisujen seurauksia ja vaikutuksia. Itse olen omat laskelmani tehnyt.

Olipa terapeuttista puristaa nämä kaikki mietteet ulos tähän tekstikenttään!

Kaikenlainen postauksen aihepiireihin liityvä keskustelu on toivottua!
Kuulisin myös mieluusti kannustavia kokemuksia, jos tätä sattuu lukemaan joku Roaccutan-kuurin jälkeen vielä elossa oleva!

9.6.2015

LUOMIVÄRIT, JOTKA SINUNKIN PITÄISI OMISTAA

DSC_3767
DSC_3770
Olen tylsän tavallinen meikkaaja. Saatan räväyttää räikeillä huulilla, mutta luomiväreissä pitäydyn hyvin neutraalin hillityissä sävyissä. Violetti lienee se rajuin kokeiluni.

Kuten silmämeikkaustyylini, on myös luomivärikokoelmanikin ainakin omasta mielestäi melko hillitty. Omistan muutaman isomman paletin, pari pientä ja muutamia yksittäisi nappeja.

Pitäydyin aiemmin viileissä sävyissä, mutta lähikuukausina minulle on avautunut aivan uusi maailma, kun MAC:in myyjä paljasti myös lämpimien sävyjen sopivan minulle. Vaikka ihoni on - ymmärtääkseni - enemmän kellertävä kuin punertava neutraali, olin jostain tuntemattomasta syystä karttanut lämpimiä sävyjä niin pitkään kuin muistan. Nyt suosikkejani ovat nimenomaan erilaiset lämpimät vaaleanpunaiset sekä kullan ja pronssin sävyt, jotka korostavat silmieni väriä.

Kokoelmastani löytyy kaksi palettia, joita käytän päivittäin. Nämä paletit ovat Too Facedin Natural Eyes -paletti ja itse kokoamani neljän sävyn MAC-paletti. Jos lähden matkalle tai vaikka vain yökylään jonnekin, Too Facedin ja MAC:in paletit lähtevät lähes joka kerta mukaani. Jos minun pitäisi lahjoittaa kaikki muut luomivärini pois, nämä kaksi palettia jäisivät. Ja pitäisin todella huolta, että jäisivät!
DSC_3772
Too Facedin Natural Eyes -paletti sisältää yhdeksän sävyä, joista neljä on matta-, viisi taas shimmerisävyjä. Paletti on kooltaan melko pieni ja kevyt, ja se on siksi helppo ottaa mukaan, minne ikinä sen kanssa onkaan menossa. Ainoa, mikä mietityttää on pakkauksen magneettikiinnityssysteemi, joka tuntuu toisinaan vähän huteralta. Pelkoni aunenneesta ja laukun sotkeneesta luomiväripaletista ei ole kuitenkaan käynyt toteen.

Eniten käytössäni on vaaleanruskea mattasävy Nudie, joka sopii tylsän arkimeikkaajaan luomivakoon päivästä toiseen. Kevyt ja raikas luottopikameikkini syntyy sopivasti kimaltelevalla, hennon vaaleanpaunaisella Silk Teddyllä sekä mattaisella Nudiella. Samaisesta meikista sää taivutettua iltameikin nappaamalla mukaan esimerkiksi pronssisen Push-Upin ja paletin tummimman mattaruskean, Sexpresson

Ensimmäisen rivin mattasävyillä syntyy nopea ja kaunis mattameikki. Vaalea, joskin porukan ainoa vähän heikomman pigmentin omistava, Heaven on kätevä häivytyssävy. Kultaiset Honey Pot ja Chocolate Martini sopivat niin arkeen kuin juhlaankin. Ainoa sävy, jota en tästä paletista käytä on harmahtava Erotica. Se ei vain sovi ihonsävyyni ja saa minut näyttämään väsyneeltä. 
DSC_3771-1
Sitten se MAC-paletti. Voi MAC, tykkään tästä niin. Ensikosketukseni MAC:in luomiväreihin tapahtui vasta tämän vuoden puolella, ja kokoelmani on vielä toistaiseksi aika pieni. Olen haalinut sävyjä hitaaseen, mutta varmaan tahtiin, ajan kanssa vaihtoehtoja vertaillen. 

Oman paletin kokoamisessa on puolensa. Itse koottuun palettiin tulee takuulla valittua ne näteimmät sävyt, mutta toisaalta ainakaan minun tapauksessani sävyjen vapaa valitseminen - miten hölmöltä tämä kuulostaakin - ei anna juurikaan mahdollisuutta kokeilla uutta. Koska olen nössö ja vähän arka kokeilija, enkä pysty syytämään luomiväreihin valtavia summia rahaa, paletit tulee koottua helposti vanhan ja tutun, luotetun maun mukaan. Valmiiden palettien ei-niin-kivat sävyt saattavat joskus jäädä kokonaan käyttämättä, mutta parhaimmillaan ne voivat auttaa löytämään uutta. Ilman Too Facedin paletin Push-Up -sävyä tuskin olisin tajunnut, että pronssisetkin sävyt sopivat minulle. 

Neljän sävyn MAC-paletistani löytyy vaalea, superkimalteleva Nylon, vaaleanpunainen, hyvin paljon Too Facedin Silk Teddyä muistuttava Naked Lunch, lämpimänvaaleanpunainen All That Glitters ja kultainen Woodwinked. Naked Lunchia lukuunottamatta sävyt ovat melko uniikkeja ja kaikin puolin korvaamattomia. Tulen varmasti hankkimaan paletin sisällön uudestaan sävyjen kuluttua loppuun. 

Ehdoton suosikkini tästä MAC-paletista on lämpimänvaaleanpunainen, jossain valossa jopa hieman kultainen All That Glitters, johon olen saanut rakastumaan myös pari ihmistä lähipiiristäni. Jopa helmiäissävyjä aiemmin karttanut äitini tykästyi sävyyn ja kävi hankkimassa sen itselleen! On kuulemma tykännyt. All That Glitters korostaa kauniisti sinisiä silmiä ja sopii luomille vaikka yksinään. Olen käyttänyt sävyä välillä monta viikkoa putkeen enemmän tai vähemmän suuressa roolissa silmämeikissäni, ja olenkin joutunut tekemään töitä jättääkseni sävyn edes hetkeksi pois meikistäni. Luottosävy on luottosävy.

Vaalea ja kimalteleva, hieman kellertä Nylon sopii korostussävyksi niin silmän sisänurkkaan, kulmaluulle kuin vaikka muuallekin kasvojen korkeimpiin kohtiin. Myönnettäköön, että kiireisimpinä päivinä vetäisen tällä samaisella paletilla niin silmämeikin kuin kasvojen korostuksenkin, ja Nylon toimii korostustehtävässä mallikkaasti! 

Woodwinked on kaunein tähän mennessä kohtaamani kultainen sävy. Uskon sen sopivan lähes kaikille. Kuten jo todettua, vaaleanpunainen Naked Lunch ei edusta tämän paletin uniikeinta antia, mutta on kuitenkin harkitsemisen arvoinen sävy ainakin kaikille neutraalin silmämeikin kanssa viihtyville.


Tuttuja tuotteita?
Mitä luomiväripaletteja/luomivärisävyjä jokaisen tulisi teidän mielestänne omistaa?

6.6.2015

ORIGINS - LUONNOLLISTA LUKSUSTA

Maailmassa on miljoona ja yksi Suomeen hankalasti saatavilla olevaa kosmetiikkabrändiä, joiden perään kuolaan aina Youtube-kauneusgurujen videoita katsellessani. Yksi näistä houkutuksen kohteista on luonnollisista ihon- ja vartalonhoitotuotteista tunnettu OriginsOriginsin tuotteissa ei käytetä esimerkiksi parabeeneja, mineraaliöljyjä ja eläinperäisiä ainesosia. "Powered by Nature. Proven by Science.", brändin iskulause lupaa.

Merkki kuulostaa kaikinpuolin ihanalta, mutta sen tuotteita on järkyttävän hankala saada Suomeen - ainakaan kohtuullisilla hinnoilla. Origins on myynnissä monessa nettikaupassa, mutta harva niistä toimittaa brändiä Suomeen. Satunnaisia löytöjä on mahdollista tehdä ainakin Amazonilla ja eBayssä. Sen lisäksi Vivamondo.fi myy Originsin tuotteita, mutta sen hinnat ovat lähes kaksinkertaiset muiden verkkokauppojen hintoihin verrattuna.
DSC_3732
Hypin ainakin ajatuksieni tasolla tasajalkaa lattiasta kattoon, kun törmäsin viime viikolla Tukholman Åhléns-tavaratalossa tuttuun logoon. Vaikka luulin selvittäneeni kaupungin kosmetiikkatarjonnan jälleen kerran huolellisesti ennen laivaan astumista, pääsi löytö yllättämään tämän lähinnä Sephoran kosmetiikkavalikoimien äärelle kerta toisensa jälkeen kirmaavan kauneusbloggaajan. Olin niin intona, että kälätin myyjällekin pitkän tovin kokemastani yllätyksestä ja siitä, kuinka mikään kiva kosmetiikkamerkki ei tahdo rantautua kotimaani kamaralle. Taas yksi valittava ja negatiivinen suomalainen, myyjä varmaan mietti.
DSC_3728
Tuotteita nuuhkittuani ja vertailtuani vein kassalle yhden purkin - kosteuttavan Drink Up -naamion. Originsin nettisivujen mukaan naamiota suositellaan erityisesti sekaiholle ja kuivalle iholle. Valkoinen, voidemainen naamio levitetään kasvoille ja sen annetaan vaikuttaa 10 minuuttia, jonka jälkeen naamio huuhdellaan pois. Drink Up:ia suositellaan käytettäväksi kerran viikossa, kuivalla iholla useammin. Tämän 10 minuutin naamiointiprosessin jälkeen ihon kuuluisi jäädä pehmeäksi ja kosteutetun tuntuiseksi. 
DSC_3739 (2)DSC_3738DSC_3735
Ja kyllä vain, toimii! Viiden käyttökerran perusteella poskista hyvin kuiva ihoni on tykännyt Originsin Drink Up -naamiosta paljon. Ihanan persikkaiselta tuoksuva voidemainen naamio imeytyy kymmenen minuutin aikana iholle ja tuo ainakin omaan nenääni valloittavan tuoksun lisäksi mukanaan tunteen siitä, että nyt naamalla tapahtuu jotain hyvää! Naamion poishuuhtelemisen jälkeen iho on pehmeä ja ravitun tuntuinen. Ei rasvainen, eikä myöskään kuiva, vaan pehmeä ja kosteutettu, kuten tuote lupaakin. Herkkä ihoni ei ole ärtynyt naamiosta millaan tavalla, ei tukkeutumalla eikä sen puoleen esimerkiksi punoittamallakaan.

Naamiosta on tarjolla myös yöksi jätettävä versio, joka on tarkoitettu vielä kuivemmalle iholle kuin tämä 10 minuutin naamio. Kyseinen naamio on Originsin sivujen mukaan top seller -listalla. Koska ihoni on tukkeutuvaa tyyppiä, en kuitenkaan uskaltanut hankkia vahvempaa versiota, vaikka 10 minuutian naamion perusteella ihoni tuskin vetäisi siitä kilareita. Seuraavaksi saatan siis rohjeta kokeilemaan tuota yöksi jätettävää tehokosteuttajaa.

Originsilla on myös monta muuta puoleensavetävää tuotetta, joihin tahtoisin päästä käsiksi. Olen erityisen kiinnostunut merkin naamiosta, mutta myös esimerkiksi kuorintavoiteet houkuttelevat. 

Jos joku tietää näppärän paikan, josta Originsia voi tilata edullisesti Suomeen, minua saa informoida aiheesta. (Kiitos jo etukäteen!) Maksoin naamiosta kolmisenkymppiä, mutta Vivamondo.fi:ssä samainen purkki kustantaa 48 euroa. Huh. 


Onko Origins teille tuttu merkki?

3.6.2015

L.A GIRL PRO CONCEAL - OSA 2

DSC_3691
DSC_3691
Kehuin tässä postauksessa vuolaasti L.A Girlin edullista, Beautyjointista hankkimaani Pro Conceal -peitevoidetta. Olen edelleen ihan yhtä rakastunut peitevoitelöytööni kuin hehkutuspostausta kirjoittaessanikin. Voide peittää, kosteuttaa ja pysyy siististi paikallaan koko päivän. Kaiken lisäksi tuubi kustantaa vain pari dollaria, mikä on aika järisyttävän pieni lohkaisu parikymmentä euroa maksavasta MAC-suosikistani, Pro Longwear Concealerista.

Päädyin innostuksissani tilaamaan muutaman sävyn lisää aiemmin hankkimani punertavanvaalean Classic Ivoryn kaveriksi. Laatikostani löytyy nyt kolme vaaleaa sävyä, eli Light Ivory, Natural ja Classic Ivory sekä varjostuskäyttöön hankkimani Pure Beige ja Medium Beige, jotka ovatkin sitten jo äsken mainittuja reippaasti tummempia. Kaikki kolme omistamaani vaaleaa sävyä toimivat MAC:in NC15 ja NC20 sävyjen välimaastoon sijoittuvalla ihonsävylläni moitteettomasti. Light Ivory on supervaalea, mutta hyvin hyvin vaaleita ovat myös Natural ja Classic Ivory. Valikoimasta löytyy siis taatusti oikea sävy minuakin vaaleammille, sillä kaikki nuo kolme vaaleaa sävyä toimivat minun ihollani peitevoiteen lisäksi myös korostussävyinä. Laajaan sävyvalikoimaan kuuluu myös muutama corrector-sävy.

Olin kuullut paljon hyvää L.A Girlin peitevoiteista varjostuskäytössä, mutta omat sävyvalintani eivät menneet ehkä ihan täysin nappiin. Pure Beige ja Medium Beige ovat molemmat hyvin lämpöisiä sävyjä, eivätkä siksi toimi varjostuskäytössä ihan toivomallani tavalla. Noin muuten, sävyvalintamokailusta piittaamatta Pro Concealit toimivat varjostussävyinä hyvin. Häivyttäminen onnistui siististi, kunhan sen aloitti heti, eikä antanut voiteen jämähtää tiukasti paikalleen. Vinkkinä siis voidemaisten varjostussävyjen etsijöille - tsekatkaa tämä peitevoide, mutta tutkikaa sävyvaihtoehtoja tarkasti! Oman täydellisen voidemaisen varjostussävyni etsinnät jatkuvat vielä toistaiseksi.

Tässä vielä kuva kaikista viidestä L.A Girl Pro Conceal -sävystäni! 
DSC_3698-1


Joko te olette kokeilleet? Jos ette, niin kannattaisi!

1.6.2015

TOUKOKUUN TYHJÄT PURKIT

DSC_3708
Tässä kuussa loppui taas tosi vähän tuotteita. Tällä kertaa pääsin kuitenkin eroon muistakin kuin ihon- ja hiustenhoitotuotteista - jopa kahdesta ripsarista. Wau.


DSC_3716
Ekana kaksi kestosuosikkia!

LUSH No Drought -kuivashampoo
Tätä olen kehunut täällä monta kertaa, enkä ole vieläkään muuttanut mieltäni. No Drought puhdistaa, tuuheuttaa ja tuoksuu raikkaalta limeltä. Kokeilin vaihtelun vuosi Biozellin kuivashampoota, mutta palasin äkkiä vanhaan tuttuun, sillä Biozell ei tehnyt hiuksilleni yhtikäs mitään. Kiitos Lushille huipputuotteen keksimisestä, en voi enää elää ilman No Drought -kuivashampoota!

Puhdistamon kookosöljy
Tämäkään ei ole mikään uusi tuttavuus. Huipputuote silmämeikin puhdistamiseen! En vaihtaisi enää perinteiseen silmämeikinpoistoaineeseen, kun voin kerran keventää kemikaalikuormaani näin hellävaraisella, edullisella ja kaikin puolin helpolla putsarilla.

DSC_3718
Clinique Superdefense SPF 20 -kosteusvoidenäyte
Ihan jees, mutta tosi tylsän tavallinen naamarasva kuivalle iholle ja kuivalle sekaiholle. Innostuin tästä kovasti, kun ystävällinen myyjä tarjosi näytettä, mutta näytepussin sisällön naamalle levitettyäni tunsin ison pettymyksen. En lopulta päätynyt ostamaan tätä, vaan päädyin jokunen viikko sitten esittelemääni Kiehl'sin Skin Rescueriin, joka tuntuu kosteuttavan paljon tätä enemmän. Cliniquen silmänympärysvoiteet ja putsarit ovat huippuja, mutta kasvovoiteille en ole vielä syttynyt.

Kiehl's Superbly Restorative Argan Body Lotion -vartalovoidenäyte
Sain näitä Kiehl'siltä kaksin kappalein, ja tykkäsin kyllä. Hintaansa nähden voide ei kuitenkaan ole tarpeeksi kummoista, jotta viitsisin täysikokoisen purnukan hankkia. Voide imeytyy kohtalaisen nopeasti, mutta tuntuu silti kosteuttavalta. Tuoksu on raikkaan sitruksinen, muttei liian kirpeä sellainen. Kelpo voide, mutta hurjan kallis sellainen.

DSC_3721
Maybelline The Rocket Waterproof Mascara
Tämä on edullinen ja vakituisen paikkansa ripsarisuosikeissani lunastanut, ilmeettömät ripseni pelastava tuubi. Tykkään ehkä pikkuisen enemmän The Rocketiin verrattuna noin tupla- tai jopa triplahintaisesta Lancômen Hypnôsen vedenkestävästä versiosta, mutta ero ei ole merkittävä. Tuotteen toimivuudesta kertonee sekin, että kuvassa näkyvä tuubi taitaa olla jo neljäs tai viides laatuaan, ja hankin loppuneen tilanne heti uuden. Siinä vaiheessa, kun joku keksii oikeasti pidentävän ja tuuheuttavan vedenkestävän ripsarin, lupaan hyppiä kattoon saakka. Tämä saakoon kelvata siihen asti.

Lumene Raspberry Miracle Mascara
Yllättävän kiva, mutta ei juuri minun tarpeisiini sopiva ripsari! Piikkisuorat ripset omistavana en pysty käyttämään vesiliukoista ripsaria kuin vedenkestävän päällä, mutta tämä toimi siinä tehtävässä ihan hyvin. Raspberry Miracle Mascara toi ripsiin kivasti lisää pituuta pidentävien kuitujensa ansiosta, mutta mistään ihmetuotteesta ei kuitenkaan ole kyse. Koska olen vaativa ripsarinkäyttäjä, päädyin heittämään tämän kuivahtaneena ja puoliksi käytettynä roskiin. Jos omistaisin kiltisti kaartuvat ripset, olisin varmasti tykästynyt tähän enemmän.