18.1.2015

HARRASTUKSENA OMA NAAMA

Meikkaaminen leimataan usein pinnalliseksi näpertämiseksi ja kosmetiikkaharrastajat ihmisiksi, joille kauneus on harrastus vain siksi, ettei mikään muu kuin ulkokuori ja oma napa kiinnosta. Kyllä, ainakin omasta mielestäni vielä tälläkin vuosikymmenellä.

Kosmetiikka ja kaunistautuminen ovat piristäviä ja ihania asioita, ja siksi minusta on erittäin ok kirjoittaa aihepiiristä pirteästi ja ilman todistusaineistoa siitä, että oma elämä sisältää muutakin kuin puuteripilvessä elelyä. Järkevä ihminen ymmärtää kyllä ilman vihjeitäkin, ettei ulkonäköasioista kirjoittava bloggaaja todennäköisesti pidä majaansa peilin edessä ja syö lounaakseen puuterikuulia. 

Itse olen kuitenkin blogini perustamisesta saakka tahtonut kirjoittaa iloisen kauneushömpän lisäksi astetta vakavampia pohdintapostauksia. Yksi keskeinen syy sille, miksi parisen kuukautta sitten päätin pistää tämän blogin pystyyn, oli kosmetiikkaintoilun jakamisen lisäksi halu kirjoittaa kyseenalaistavaa ja pohdiskelevaa tekstiä minua mietityttävistä aiheista. Vaikka saan opiskelujeni puolesta näpytellä pohdintoja ja pähkäilyjä tiedostokaupalla, on minulla ilmeisesti luontainen pakko pingottaa vähän harrastuksienikin puolella. En vain millään malta kirjoittaa pelkkää puhtoista purkkihehkutusta, vaikka sellaisten blogitekstien äärellä loistavasti viihdynkin. 

Tänään halusin kirjoittaa sunnuntainne ratoksi kosmetiikkaharrastukseen liittyvistä ennakkoluuloista. 

Ulkonäöstä huolehtiminen ja purnukoiden haaliminen näyttäytyy monille sairaalloisena itsekeskeisyytenä ja silkkana typeryytenä. Kosmetiikka on kiinnostuksenkohteeni, jonka paljastessani päädyn usein selittelemään. Toisinkaan kiivaastikin. Se ärsyttää. Maailmassa tuntuu yhtä vellovan ajatus siitä, ettei ulkonäöstään huolehtiva nainen voisi olla samaan aikaan fiksu. Monen kalloon ei tunnu uppoavan se, että kosmetiikka on harrastus siinä missä muutkin, eikä lipastoni laatikossa majailevien purkkieni määrä määritä alykkyysosamäärääni tai tee minusta pinnallista höynää. Minä nyt vain tykkään laittautua ja pureutua purkkeihin, mutta samalla elämäni täyttyy monista muistakin rakkauteni kohteista, kuten musiikista ja sen tekemisestä, opiskelusta, kirjoittamisesta ja rakkaista ihmisistä. 

Vaikka lukijakuntani on pääasiassa kauneusharrastajista koostuvaa sakkia, joille minulla ei ole tarvetta selitellä yhtään mitään (ei tosin kyllä noin varsinaisesti taida olla muillekaan), tahdon kirjoittaa tästä aiheesta. Olisi kiinnostavaa kuulla teidän näkemyksiänne ja kokemuksianne, mitä miltä sitten ikinä aiheesta olettekaan.



3 myyttiä kosmetiikkaharrastajista:



1. Kauneusharrastaja on itsekeskein, ensimmäisten maailman ongelmissa pyöriskelevä bimbo, jonka parfyyminkatkuinen elämä mahtuu yhteen pieneen puuteripurkkiin.

Hyvin moni nainen meikkaa, mutta jos meikkausta ja kosmetiikkaa tohtii kutsua harrastukseksi, moni ryhtyy pyörittelemään tuohtuneina silmiään. Kosmetiikkaharrastaja on automaattisesti vähän yksinkertainen ja ihan hukassa todellisesta elämästä. Kosmetiikkaharrastaja ei osaa käyttää rahaa eikä maksaa laskujaan ajoissa. Kaikki raha ja aika kuluu meikkeihin. Kosmetiikalle kallista aikaansa uhraavaa ei tiedä mitään Ukrainan kriisistä, eikä muista Suomen pääministerin nimeä. Kosmetiikkaa harrastavan elämän peruspilarit ovat kunnossa, kun meikkipurkkien paino pudottaa kylppärin kaapista pohjan.

Just joo. Hohhoijaa.

Kosmetiikka ja meikkaaminen on minulle rakas harrastus, muttei tämä harrastus ole koko elämäni. Läheskään. Se, että kirjoitan pääasiassa kosmetiikka-asioiden ympärillä pyöriskelevää blogia ei tarkoita, etteikö minulla olisi muuta sanottavaa tai että katselisin maailmaa glitterpurkkien lävitse. Vaikka tykkään kauniista huulipunista, pidän huolta ihostani ja käytän arkena muutakin meikkiä kuin ripsiväriä, moni asia kiinnostaa minua enemmän kuin hyvinvoivana hehkuva naama ja pieni purkkimereni.

Tuntuu surulliselta, miten moni näkee meikkaamisen edelleen pelkkänä luonnollisuuden piilottamisena ja pinnallisena hömpötyksenä. Vaikka luen innolla purnukoiden INCI-listoja ja punaan huuleni melkein päivittäin, olen silti ihan kartalla maailman tapahtumista ja piittaan hyvinkin paljon siitä, mitä muille kuuluu. Kosmetiikka ei sanele elämääni tai tee minusta itsekeskeistä. Olen nääs muutakin kuin kosmetiikkaharrastaja- ja bloggaaja, esimerkiksi yhteiskuntatieteiden opiskelija, musiikkiharrastaja, avopuoliso ja ystävä. Mitä näitä nyt on. Tuntuu, että ahdasmielisimmät epäröijät tämä lista yllättää aina. En siis istukaan 24 tuntia vuorokaudessa liimattuna kylppärin peilin eteen!

Siveltimillä ja purkeilla ei ehkä pelasteta maailmaa, mutta oman päivänsä niillä voi pelastaa. Minulle kosmetiikka ja laittautuminen tarkoittavat itsestä huolehtimista. Kyse ei ole pelkän ulkokuoren, vaan myös mielen, puunaamisesta. On ihan kivaa, että iho jota kannan koko elämäni, voi mahdollisimman hyvin. 

Kosmetiikka ei ole mielestäni sen itsekeskeisempi harrastus kuin jooga tai shakkikerhokaan. Kaikissa harrastuksissa on lopulta kyse omasta ajasta ja omistautumisesta jollekin itselle tärkeälle asialle, jonka parissa puuhastelu tuo hyvää mieltä ja voimia niiden arjen vähän tummempisävyistenkin puolien läpi kahlaamiseen. Joillekin jo äsken luetellut ominaisuudet riittävät täyttämään itsekeskeisyyden kriteerit, minulle eivät. Tietysti kosmetiikkaa voi hamstrata ja harrastuksensa venyttää sairaalloisin mittoihin, mutta sama voi käydä lähes minkä tahansa muunkin ajanvietteen kanssa. Sallikaa minun siis pitää purkkini ja siveltimeni, kiitos vaan!
DSC_2442 – Kopio
Saletisti ihan tyhmä.

2. Meikkaamisella pyritään kuromaan umpeen itsetunnon aukkoja.

Justiinsa juu.

Varmasti joskus, muttei se tarkoita, että kaikki vähän keskimääristä innokkaammin meikkeihin suhtautuvat vihaisivat alastonta naamaansa. Meikkaajia on monenlaisia ja naamaansa voi laittaa monesta syystä. 

Naiset ovat kaunistautuneet kautta aikojen, enkä näe syytä sille, miksi kasvoihinsa ei saisi kajota jollakin pesussa irtoavalla tai vaikka sitten liimalla kiinnitettävällä. On ihan sallittua fuskata, jos olo omissa nahoissa on muuten auvoisa. Ei ulkonäkö ole niin vakava asia, etteikö ihonsävyä saisi tasoittaa meikkivoiteella tai kulmakarvoja aukkoja täyttää kulmakynällä. Vaikka sitten ihan päivittäin, jos niin haluaa.

Kaikilla meillä on parhaat ja vähän vähemmän parhaat puolemme, ja minulle meikkaaminen on niiden parhaimpien korostamista. Olen ihan mielelläni juuri minun näköiseni. En kiistä, ettenkö laittaisi esimerkiksi ripsiväriä näyttävämpien ripsien toivossa, mutta pidän myös ripsieni vaatimattomammasta muodosta. Siksi en koskaan voisi kuvitella hankkivani ripsienpidennyksiä. Illalla meikkien pesun jälkeen on aina kiva nähdä se täysin luonnollinen minä. 

Uskoisin, että harva meikkauksesta ja kosmetiikasta keskimääräistä innostuneempi nainen meikkaa ja hoitaa ihoaan huonon itsetunnon takia. Totta kai minusta on mukavaa, että on olemassa mömmö, jolla saan mustat silmänaluseni piiloon ja vempain, joka taivuttaa piikkisuorat ripseni, mutta kosmetiikkaintoiluni ei siitäkään huolimatta perustu virheiden häivyttämiseen tai pakkomielteeseen näyttää kauniilta. Meikkaamisen ilo tulee minulle pitkälti tekemisestä, ei ainoastaan lopputuloksesta. Nauttisin varmasti myös muiden ihmisten meikkaamisesta. 

Kosmetiikkaa voi harrastaa myös ihan puhtaasti siksi, että se on kivaa. Meikki ei ole aina suojakuori arvostelevaa maailmaa ja sen yksipuolisia ihanteita vastaan.

Olen aina tykännyt piirtää, eikä meikkaaminen kaikkine siveltimillä huitomisineen, kynillä näpertämisineen ja väreillä leikkimisineen ole kovin kaukana siitä. Piirtämisinnostus on näyttänyt luontevasti tietä meikkipurkeille. Kasvot ovat omanlaisensa tyhjä paperi, joille on kiintoisaa ja antoisaa näpertää pieniä yksityiskohtia.

Monia, kuten myös minua, kosmetiikka kiinnostaa kaunistautumisen lisäksi myös purnukoiden sisällön tutkimisen kannalta. Suurin osa meistä käyttää muutakin kosmetiikkaa kuin shampoota ja hammastahnaa, vaikka ei aiheesta niin kovasti intoilisikaan. Onko muka bimboa tietää keskimääräistä paremmin, mitä sontaa mikäkin purkki sisältää ja osata valita tuotevaltamerestä ne vähän puhtoisemmat? No ei. 



3. Kosmetiikasta kiinnostuneilla on naamallaan seitsemänä päivänä viikossa raskas meikki.

Moni olettaa, että kosmetiikkaharrastajille meikki on pakkomielle ja elinehto, jota ilman ei poistuta kotoa yhtään mihinkään. Moni luulee myös, että meikkausharrastus tarkoittaa automaattisesti kahden tunnin meikkaussessioita ja päivämeikkiä, jonka tavallinen tallaaja laittaisi ehkä omiin häihinsä. 

Olen kuullut huolestunutta jupinaa siitä, miten on vain ajan kysymys, milloin makaan sunnuntaisin kotisohvalla gaalameikissä.

Tähän väliin syvä hengenveto ja toteamus, etten edes omista sohvaa. Heh, heh, heh. 

Kirjoitan tätä postausta ilman meikkiä, eikä tämä hetki ole mikään harvinaisuus. Laittaudun mielelläni, eikä se ole minulle pakkopullaa juuri koskaan. Jos se olisi, en laittautuisi. Meikkaaminen on kiireisinäkin aamuina lähes aina kivaa. Viihdyn kuitenkin myös naama nakuna, enkä halua satuttaa ihoani hauduttamalla sitä jatkuvasti meikkikerroksen alla.

Se, että tykkään meikata sekä hoitaa ihoani ja pitää huolta hiuksistani, ei tarkoita, että tykkäisin maalata iholleni maskin ja täyttää koko pääni erilaisilla kemikaaleilla. 

Kosmetiikkaharrastajia on monenlaisia. Kun yksi tykkää tehdä räikeitä silmämeikkejä, tykkää töinen lähinnä ihonhoitotuotteista ja kolmas taas kohdistaa kiinnostuksensa luonnonkosmetiikkaan. Neljäs käyttää kosmetiikkaa minimaalisesti, mutta syynää läpi tietoja niiden sisältämistä ainesosista.

Minulle on tärkeää, että meikkivoiteeni on oikeansävyinen sekä luomivärit edes kutakuinkin oikeissa paikoissa ja silmiäni miellyttävissä väreissä. Elämään noin laajemmin suhteutettuina ihan toisarvoisia juttuja, mutta silti niin lujasti arkea ilahduttavia. 

Meikkaaminen on mukavaa. Ihonhoito on kivaa. Itsestään huolehtiminen on tärkeää. Niin!


DSC_2441 – Kopio
Näillä kuvilla oli itseasiassa toinenkin funktio kuin vain kuvittaa tätä postausta. Halusin nimittäin tässä samalla näyttää, miten sain ihan kotikonstein taitettua oranssin sävyn lähes kokonaan pois hiuksistani laittamalla hopeashampoon kahtena peräkkäisenä päivänä vaikuttamaan puoleksi tunniksi lähes kuiviin hiuksiin. Olen yllättynyt, hyvin yllättynyt. Hiuksissani on siis luonnostaan melko vahva punapigmentti, joka puskee esiin häiritsevästi aina viimeistään silloin, kun tähän päähän laittaa väriä. Enpä olisi uskonut, että se taittuu noin hyvin pois pelkällä violetin värisellä shampoolla, jolla olen lätrännyt paljon lyhyemmillä vaikutusajoilla seitsemisen vuotta! Mitä te tykkäätte? 



Nyökkäyksiä? Päänpyörittelyjä?
Millaista palautetta teidän kosmetiikkaharrastuksenne on saanut?
Miksi te harrastatte kosmetiikkaa?

14 kommenttia:

  1. Oikein hyvä postaus ja menee hyvin pitkälti yksiin sen kanssa, mitä itsekin asiasta ajattelen. Perheeni tietää kaiken kosmetiikkaharrastuksestani ja he ottivat asian yllättävän positiivisesti vastaan. Tosin jännitin kyllä etukäteen, kun kerroin pitäväni asiaan painottuvaa blogia. Asiaa edesauttaa kylläkin se, että kosmetiikka on vain se viimeisin innostus hyvin pitkässä jatkumossa erinäisiä hömpötyksiä, joten lienevät jo tottuneen asiaan :D

    Työkavereille ja vähänkin kaukaisemmille kavereille en sen sijaan innostustani kovin paljoa ole viitsinyt mainostaa. Näkeehän sen naamasta, että pakkelin määrä on aikaisemmasta dramaattisesti lisääntynyt, mutta en ole juurikaan saanut mitään asiaan liittyviä kommentteja suuntaan enkä toiseen.

    Pinnalliseksi en itseäni koe, päinvastoin. Harrastan kosmetiikkaa, koska se on yksinkertaisesti vain hauskaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!:) Mäkään en ole tuonut harrastustani kovin monelle ilmi. Tietysti tarkkasilmäisimmät saattavat ilman mitään mun kertomisia huomata, että omistan enemmän kuin pari huulipunaa ja luomivärinappia, mutta toisaalta olen omasta mielestäni niin arkinen ja tavallinen meikkaaja, etten menisi vannomaan tuotakaan. Parhaalle ystävälleni kerroin kirjoittavani kauneuspainotteista blogia, kun tämä sattui kysymään multa vinkkiä silmämeikkihankintoihin, toinen ystävä (miespuolinen, haha) taas sai tietää tästä piilopaikasta, kun tarvitsin apua blogin ulkoasun koodaamisessa . Kovin monelle muulle en ole kokenut tarvetta kertoa tästä blogista tai purkki-innostuksestani noin muutenkaan, koska aavistelen, etten välttämättä tulisi ymmärretyksi.

      Poista
  2. Tosi hyvä postaus! Itselläkin on joskus ollut mielessä kirjoittaa samasta aiheesta. Miten tuntuukin, että yhteiskuntatieteilijä saa selitellä tällaista harrastusta turhan paljon.. Kiinnostus ihonhoitoa ja värikosmetiikkaa kohtaan tarkoittaa tietenkin suoraan naisten aseman heikentämistä yhteiskunnassa vahvistaen kivikautisia sukupuolikäsityksiä ;) Voi meitä alamme pettureita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tosi ilahduttavaa saada tästä hyvää palautetta!:) Pyörittelin tätä tekstiä luonnoksissa pari viikkoa ja olin vähällä jättää koko jutun julkaisematta.

      Ymmärrän, mistä puhut! Mua raivostuttaa ihan kamalan paljon se, miten akateemisissa piireissä ns. hömppäharrastukset leimataan ajanhukaksi ja niiden parissa aikaa viettävät tyhmiksi ja alalle sopimattomiksi. Ei varmasti kaikissa piireissä, mutta tällaisen mielikuvan minä olen saanut. Joo, ehkä kosmetiikalla ja meikkaamisella ei ole sitä maailman suurinta yhteiskunnallista merkitystä, mutta minusta on ihan tervettä täyttää elämänsä muullakin kuin tutkimuksilla ja tilastoilla sekä vieläpä ihan myöntää se. En halua olla pelkkä kuiva akateemikko, vaan osoittaa, että fiksu voi olla, vaikka meikkaisikin ja päästäisi joskus riemunkiljahduksen jonkun täydellisen luomiväripaletin ostettuaan. Koen, että tarvitsen opiskeluni ja tulevan työni rinnalle jotain ilahduttavaa ja ehkä jonkun mielestä kategoriaan huuhaa menevää ajanvietettä, eikä se ole yhtään pois älykkyydestäni. Tai varsinkaan kumoa sitä, että kannatan sukupuolten välistä tasa-arvoa.

      Poista
  3. Hyvä postaus!
    Itsee ehkä ärsyttää eniten merkeillä hypetys tai noh, ylipäätään liika hössötys meikeistä :)) Mutta kyllähän kosmetiikka on ihanaa, naisellista ja hyödyllistäkin.
    Niin ja hiukset näyttää hyvltä hopeashampoon jälkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos!:) Mullakaan ei aina riitä ymmärrys kaikkein övereimpään merkkihypetykseen, vaikka mulla joitain luottomerkkejä onkin.

      Poista
  4. Mä en jotenkin yhtään ole törmännyt tällaisiin olettamiin meistä kosme/kauneusbloggaajista, ehkä en vaan huomaa, että kaikki muut ajattelevat niin, haha... :D Mulle purkit, putelit ja sudit ovat vaan yksi mielenkiinnonkohteistani, mutta välillä mä kyllä itse ihmettelen niitä, jotka jaksavat pitää vain kauneusblogia, jossa jokainen postaus koskee jotain purkkia tai purnukkaa. Mun blogi täyttyy sekalaisesta sillisalaatista, koska musta on tärkeä saada tungettua sinne kaikki mua kiinnostava, eli etenkin muoti isolla ämmällä, diy-jutut, koruhobby, ruokahommat ja vaikka mitkä muut.

    Mut sehän on parasta blogeissa, että voit lukea just niitä, mitkä kiinnostavat! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, ettet ole törmännyt! Tietysti mulla tämä fiilis saattaa korostua jo siitäkin syystä, ettei mulla ole kovin monia tämän harrastukseni kannalta samanhenkisiä ystäviä tai kavereita. Moni meikkaa, mutta harvaa aihe kiinnostaa sen syvällisemmin. Onneksi on tämä blogimaailma, missä näitä juttuja voi jakaa ja tulla ymmärretyksi.;)

      Mun blogi etsii vielä vähän linjaansa, enkä tällä hetkellä usko, että pystyn rajaamaan aihepiiriä pelkkään kosmetiikkaan. Jonkinlaista kosmetiikka- ja musiikkiharrastuksen sekä mielipidetekstien yhdestelmää oon pohdiskellut alusta asti, mutta jotenkin tästä sitten tulikin kauneusblogi pohdintapostauksilla höystettynä. Onneksi mikään ei ole vielä kiveen hakattua ja suuntaa ehtii muuttaa matkan varrella.:)

      Poista
  5. Aika harvalle olen mainostanut harrasvani kosmetiikkaa, koska sitä pidetään ei niin vakavasti otettavana harrasteena. Kuitenkin olen fiksu työssäkäyvä nainen ja luen paljon asiatekstejä myös vapaa-ajallani, joten kosmetiikka on kaiken arjen harmauden vastapaino. Käynhän minä salillakin, ja herttinen sentään, on silläkin ulkonäköön positiivisia vaikutuksia! :D

    Mietin muuten, että miksi itsetuntoa ja meikkaamista sotketaan yhteen? Eihän näillä asioilla ole mitään tekemistä toistensa kanssa! Tuskin kosmetiikkateollisuus pysyisi pystyssä vain itsetunto-ongelmaisten voimalla. Kyllä "normaalitkin" tykkäävät laittautua! ;) Toisaalta teini-iässä, kun meikällä oli todella häjy akne, meikkaaminen toi itseluottamusta lähteä ihmisten ilmoille. Silloin kuuluin paremmin siihen siloposkiteinien joukkoon.

    Ja lopuksi, jos en pidä itsestäni huolta niin henkisesti kuin fyysisesti, ei kukaan muukaan sitä minun puolesta tee. (Vastaukseni kaikille kosmetiikka-angstaajille.)

    Lopetan nyt paasaukseni tähän. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä pointteja, kiitos niistä!:)

      Moni tahtoo aina yhdistää meikkaamisen huonoon itsetuntoon ja haluun miellyttää muita, mikä on mustakin kummallista. Tietysti niitä huonoa itsetuntoa meikkimaskin alla pakoileviakin on, mutta itse en ainakaan huonoina naamapäivinä, esimerkiksi silloin kun takana on huonot unet tai aamulla naamassa joku pieni finniyllätys, saa mitään erityistä boostia meikistä, vaan silloin koko puuha pikemminkin inhottaa eikä meikkikerros paranna fiilistä juuri yhtään. Typerä ajatusjumi on silloin joissain siveltimien ulottumattomissa.

      Jos siis potisin kamalaa inhoa naamaani kohtaan, tuskin jaksaisin innostua kosmetiikasta tällä tavalla tai välttämättä ylipäätään edes meikata. Meikkaamisen parissa puuhastellessa kun joutuu vähän väistämättä olemaan sen oman nassunsa kanssa tekemisissä. Mäkin kyllä muistan meikanneeni teininä osittain itsetunto-ongelmien takia, mutta nyt parikymppisenä sitä on jo huomattavasti enemmän sinut itsensä, ja varsinkin oman ulkonäkönsä, kanssa.

      Poista
  6. Mielestäni on hienoa että toiset jaksaa ja näkee vaivaa laittautumiseen. Itse meikkaan aika vähän, mutta enemän kiinitän huomiota siihen, ettei esimerkiksi kunnioiteta juhlia ym.edes pienellä oman itsensä huolehtimisella. Ei tarvitse olla tällätty, mutta kevyt ehostus on aina paikallaan. Ainakin omasta mielestäni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista!:) Olen samaa mieltä!

      Poista
  7. Niin mahtava teksti!!! Arvostan sua bloggaajana entistä enemmän! <3 Oli pakko linkata tämä omaan blogiinkin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, sulta tulee aina niin ihania kommentteja! <3

      Poista