28.1.2015

TAMMIKUUN TYHJÄT PURKIT/BEAUTY EMPTIES - JANUARY

DSC_2979
DSC_2981-1
Myönnetään, yksi kosmetiikkablogien outous, jota olen alusta saakka ihmetellyt on tyhjien purkkien esittely. En vieläkään osaa suhtautua empties-postauksiin ilman pientä hämmennystä. Siis häh, kuka haluaa blogiinsa kuvia tyhjistä ja kuluneista purkeista? 

Ennen en ainakaan minä, mutta kun huomasin viime viikolla puristelevani viimeisiä pisaroita purnukasta toisensa perään, päässäni mitä ilmeisimmin naksahti. Ryhdyin jostain syystä jemmaamaan tyhjiä purkkeja roskiksen sijaan niille varattuun omaan laatikkoonsa ja hautomaan tällaista purkkipostausta jossain takaraivon perukoilla. Niin se kelkka vain kääntyy, kun kummallisen ilmiön kanssa viettää vain ensin tarpeeksi kauan aikaa! Olen ilmeisesti tottunut näiden purkkipostausten virtaan ja lopettanut kovimman kummaksumisen. 

Nykyisin mietin, että tyhjentyneiden purkkien ympärille rakennetut postaukset voi nähdä roskien esittelyn sijasta tavallista rehellisempinä ja uskottavampina arvosteluina. Mitä enemmän tuotetta on nimittäin käytetty, sitä tarkempi ja varmempi mielipide siitä on todennäköisesti muodostunut.  


Olenko muuten ainoa, jolla tuotteita loppuu aina joko paljon kerralla  tai ei pitkään aikaan ollenkaan? Minusta tuntuu, että välillä roskisrintamalla on aika hiljaista, kun sitten taas yhtäkkiä räjähtää ja kaikki tarpeellinen loppuu kerralla. Mitä heikompi rahatilanne, sitä varmemmin. 

Tässä tämän kuun aikana tyhjentyneet purnukkani! 


1. LUSH Snow Fairy Shower Gel 

Snow Fairy on ihana suihkureissujen piristäjä, joka vähän reippaammin annosteltuna levittää ihanaa tuoksua koko kotiin. Ainakin, kun kyseessä on pikkuinen yksiö. Suihkugeeli on söpön vaaleanpunaista ja siinä on maailman herkullisin karkkituoksu. En yleensä pidä karkkituoksuista tai kovin makeista tuoksuista muutenkaan, mutta Snow Fairy on jotenkin erilainen. Uskoisin, etten ole ainoa makeiden tuoksujen karttaja, jonka sydämen lumikeiju on sulattanut. Onneksi hankin suihkugeeliä sekä pienen että keskikokoisen pullon jemmaan Lushin talvi-aleista. Kaiken hypetyksensä arvoinen, ei epäilystäkään!

//I'm not a huge fan of sweet scents but Snow Fairy has a very unique and extremely delicious candy floss scent that I love. Absolutely worth the hype!


2. Simple Kind to Skin Moisturizing Facial Wash

Olin ennen vannoutunut Biothermin puhdistusmaidon käyttäjä, mutta sitten ostin kokeilumielessä tämän noin vitosen maksavan Simplen putsarituubin, enkä ole syksyn jälkeen vissiin muuta käyttänytkään. Nyt meneillään on kolmas purkki. Kukkaroni kiittää ja ihokin on tykännyt. Tuote ei ole mitenkään erikoinen, mutta hoitaa hommansa tarpeeksi hyvin pitääkseen paikkansa vakioputsarinani. Nimen vihjaamaa kosteutusta en menisi hehkuttamaan, mutta ainakaan tuote ei ole ärsyttänyt kuivaa talvi-ihoani.

//I used to love Biotherm's Cleansing Milk but then I bought this very cheap cleanser by Simple and said goodbye to my old and expensive skincare routine. There is actually nothing very special in this cleanser but it does the job well enough and doesn't irritate my dry skin. 


3. Vichy Aqualia Thermal Rich

Olen kirjoittanut tästä samaisesta Vichyn voiteesta jo kerran täällä. Voide toimii ihan kohtuullisen hyvin meikin alla, mutta muuten se on ihan toivoton. En suosittele tätä kuivaihoisille, vaikka tuubissa puhutaan äärimmäisen kuivasta ihosta. En ymmärrä, millä perusteella kuivaihoiset voisivat pitää tästä. Kaiken lisäksi voide kirveli ilkeästi ihoni ollessa kuukausi sitten kuivimmillaan. Nyyh. 

//Vichy Aqualia Thermal Rich is a moisturizer made for people with very dry skin, but I'm left wondering on what basis. Believe me - you have a very dry skin, stay away from this moisturizer!


4. Maybelline Cils Demasq 2in1 

Pesen vedenkestävän silmämeikkini pois nykyisin lähinnä kookosöljyllä, mutta ennen kookosöljylöytöä tämä oli monta vuotta suosikkini. Kookosöljyyn verrattuna Maybellinen putsari on tehotonta eikä yhtä hellävaraista, mutta jos en olisi kokeillut kookosöljyä, käyttäisin tätä varmasti edelleen.

//Nowadays I remove my waterproof eye makeup with coconut oil. Compared to coconut oil Maybelline Cils Demasq 2in1 is not as effective and gentle but I still like it.


5. Maybelline The Rocket Volume Waterproof Mascara

Maybellinen ripsivärien kanssa ei voi mennä pahasti vikaan. Maybellinen The Rocketin vedenkestävä versio on suosikkini markettimerkkien ripsareista. Se pitää taivutukset ojennuksessa, erottelee sekä antaa lisäpituutta- ja volyymia. 

//When it comes to mascara, you can't really go wrong with Maybelline! The waterproof version of Maybelline The Rocket is my favourite drugstore mascara ever. It holds the curl, separates and adds volume and length. 


6. MAC Select Moisturecover Concealer - NW15

Kuten olen täällä jo aikaisemminkin narissut, silmänaluseni ovat sekä rutikuivat että pikimustat. Kyseisellä yhdistelmällä varustetulle silmänympärysiholle on melko hankalaa löytää sopivaa peitevoidetta, sillä harva peittävä peitevoide kosteuttaa ja harva kosteuttava taas peittää. MAC:in Select Moisturecover on tarjonnut tähän mennessä parhaimman avun. 

//I have a very dry skin around my eye area. In addition to that, I also have massive dark circles. Yay! It's quite hard to find a concealer that both covers and moisturizes. Of all the concealers I've used MAC Select Moisturecover is the best so far. 


25.1.2015

MUKAVUUSRAJOILLA - VÄHÄN TUMMEMPI SILMÄMEIKKI

Minua näkee harvemmin kovin tummassa silmämeikissä. Silmänympärysihoni on luonnostaan tumma, kiitos geenieni, joten olen sattuneista syistä mieltynyt enemmän katsetta kirkastaviin luomivärisävyhin kuin dramaattisiin ja tummiin katseenkääntäjiin. Tuntuisi hassulta ensin tapella silmänympärysihon tummuus piiloon ja sitten sutia päälle samantyyppistä sävyä, joka löytyisi naamasta jo luonnostaan...

Lauantaina halusin olla vähemmän kaavoihin kangistunut tylsimys, enkä antaa silmänaluskompleksin sanella sävyvalintojani.
DSC_2419
DSC_2411
Lauantain leffaillan silmämeikki syntyi tämänhetkisellä suosikillani, Too Facedin Natural Eyes -paletilla. 

Silmän sisänurkassa ja kulmaluulla on mattainen, kellertävänvaalea Heaven, luomivaossa mattaruskea Cashmere Bunny. Ulkonurkan uloimmassa osiossa on tummanruskeaa Sexpresso-sävyä, ja sen alla ja koko uloimmassa kolmanneksessa shimmeristä Erotica:a. Luomen keskiosaan valikoitui kevyen pronssinen ja kimalteleva Push-Up.

Meikki ei varsinaisesti ole mitenkään erityisen tumma, mutta minun asteikollani se on kaukana vaaleahkosta mukavuusalueestani. Smokey eyesin kokeilua vielä arastelen, mutta ehkäpä tässä täytyy heittäytyä villiksi ja kokeilla sitäkin, kun alku kerran osoittautui näin lupaavaksi!
Collageeeeee

//I'm suffering from black circles and that's probably the reason I have always avoided wearing dark eyeshadow. Last Saturday I challenged myself to wear something out of my comfort zone!


KASVOT/FACE:

MAC Strobe Cream
Rimmel Lasting Finish Nude 25H 100 Ivory
Ecotools Flat Foundation Brush
MAC Select Moisturecover Concealer  NW15
Ecotools Concealer Brush
Benefit Boi-ing Concealer 1
Benefit High Beam
MAC Mineralize Skinfinish Natural Medium
Real Techniques Duo-Fiber Face Brush
MAC Pro Longwear Blush Stay Pretty
TheBalm Bahama Mama Bronzer
Real Techniques Duo-Fiber Contour Brush


SILMÄT/EYES:

Lumene Blueberry Eyebrow Pencil Harmaanruskea/Grey Brown
MAC Paint Pot Painterly
Too Faced Natural Eyes Palette: 
Heaven, Cashmere Bunny, Sexpresso, Erotica, Push-Up
Urban Decay Good Karma Brush
Bobbi Brown Long-Wear Gel Eyeliner Black Ink
L'Oréal Volume Million Lashes Waterproof Mascara
Sephora Long Lasting Kohl Pencil Infinite Beige


HUULET/LIPS:

MAC Girl About Town + Snob + Speed Dial Lipstick



Minkälaisia meikkikaavoja teidän on hankala rikkoa?

23.1.2015

VALKOSUKLAA-VADELMAMUFFINSSIT

Tästä blogista ei alunperin pitänyt tulla silkkaa kosmetiikkahöttöä, joten nyt on hyvä aika ottaa pieni sivuaskel pois purkkien luota ja valloittaa uudenlaisia alueita. Tällä kertaa päätin vallata kylppärin peilin edustan sijaan keittiön. 

En ole koskaan ollut keittiössä se paikan terävin veitsi, mutta jostain syystä muffinssien ja parin muunkin makean leivonnaisen pyöräyttäminen on sujunut teini-iästä saakka yllättävän mallikkaasti. Bravuurikseni on muodostunut eräs tietty valkosuklaa-vadelmamuffinssiresepti, jota päätin kokeilla pitkästä aikaa eilen, kun sokerihammasta kolotti ja suklaanhakureissun sijasta tekikin mieli leipoa. Resepti ei ollut taltioitunut kaikkine yksityiskohtineen päähäni, enkä saanut käsiini sen alkuperäistä versiota, joka majailee jossakin lapsuudenkotini reseptikansiossa, mutta sovelsin eilisissä leipomuksissani tätä. Ihan samanlaisia muffinsseista ei tullut kuin suosikkireseptilläni, mutta sen verran maukkaita kuitenkin, että halusin kertoa niistä teillekin! Muistelisin, että suosikkireseptissäni on myös jonkin verran maitoa. Ehkä. Kokeilkoon ken uskaltaa.
DSC_2908 (2)
Valkosuklaa-vadelmamuffinssit

3 munaa
2 dl sokeria
100g voita
2,5 dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
valkosuklaata
vadelmia

1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.
2. Sulata voi.
3. Sekoita keskenään vehnäjauhot, vaniljasokeri ja leivinjauhe. Lisää jauhoseos vähitellen taikinaan. 
4. Lisää mukaan sulatettu voi.
5. Pilko valkosuklaa paloiksi. Itse käytin muffinsseihini paria riviä vajaan levyllisen Pandan valkosuklaata.
6. Täytä vuoat. Suosittelen käyttämään kahta vuokaa päällekäin, mikäli käytössäsi on ohuita vuokia, kuten minulla. Koska ainakin pakastevademat sotkevat taikinan sitä sekoittaessa helposti vaalenpunaiseksi ja painavat valkosuklaapalat painuvat suoraan taikinakulhon pohjalle, kehotan suosiolla lisäämään suklaat ja marjat taikinakulhon sijaan suoraan vuokiin. Minun tekniikkani on pudottaa ensin muffinssivuoan pohjalle ohut kerros taikinaa, lisätä haluamani määrä täytteitä, peittää ne taikinalla ja pudottaa vielä pinnalle pari vadelmaa. Valkosuklaa palaa hyvin helposti, joten suosittelen painelemaan valkosuklaapalat pois pinnalta, toisin kuin itse unohdin tehdä. Älkää siis tehkö niin kuin minä tein, vaan niin kuin sanon... 
7. Paista muffinsseja 200 asteessa noin 15-20 minuuttia. 
DSC_2893-tile3


Itse sain tästä taikinamäärästä aikaan noin 20 pienehköä muffinssia. Alkuperäinen resepti lupaili 12 kappaletta.

Suosittelen kokeilemaan! Nämä ovat makeita, mutta överimakeaa valkosuklaata tasapainottaa kirpeänmakea vadelma. Täydellinen yhdistelmä, sanoisin!

Minkälaisia juttuja te toivoisitte kosmetiikkapostausten rinnalle?
Postaustoiveita?
Olen harkinnut muun muassa YouTube-kanavan perustamista
ja meikki- ja musiikkiaiheisia videoita (apua!?),
mutta pelottavalta ja silti kiintoisalta kuulostava videohomma on vasta puolivakavassa pohdinnassa. 


22.1.2015

TORSTAINAAMA

Tänään on taas luvassa arkistakin arkisempaa nassua! 

Olen tällä hetkellä valtavan tykästynyt Too Facedin Natural Eyes -palettiin ja minun sävyasteikollani hyvin hillittyyn huulimeikkiin. Huulipunasuosikkini on jo hyvän aikaa ollut MAC:in hyytävänkylmä ja vaaleanpunainen Snob, mutta tänään halusin vaihtelua, ja hylkäsin hetkeksi tutun ja turvallisen punan. Kaivoin huulipunalaatikosta MAC:in Speed Dial -sävyn, joka on koostumukseltaan kosteuttavaa, mutta suhteellisen peittävää Cremesheen-laatua. Jee, pitkästä aikaa kosteuttavaa huulipunaa, joka ei tunnu kuivahkon Snobin jälkeen huulilla juuri miltään! Paitsi tosi kivalta.
DSC_2912-1
Ihoni on tällä hetkellä niin rasittavassa kunnossa, että kiukuttaa. Vaikka kyse on pikkujutusta, tuntuu suuttunut iho ärsyttävältä, koska olen tottunut enimmäkseen hyväkuntoiseen ihoon, jolla erinäisistä iho-ongelmista ovat tähän mennessä viihtyneet ainoastaan melko huomaamattomat ja ihonväriset, mutta etanavauhdilla kaikkoavat minifinnit niiden punaisten ja vaikeasti peitettävien sijaan.

Nyt kasvojeni ihon pinta-alaa valloittavat kuivat laikut, joiden punoitusta mikään ohut nössövoide ei peitä, mutta joihin kaikki paksummat tökötit kasaantuvat rumannäköisesti. Paras meikkivoidepelastaja tähän hätään on ollut Rimmelin Lasting Finish Nude, joka peittää, mutta malttaa samalla myös kosteuttaa. Yövoiteenani on jo jonkin aikaa toiminut Bepanthen, jonka hajulle olen yökkäillyt pikkulapsesta saakka. Minkälie aikuisiän atopian olen mennyt hommaamaan! Toivottavasti ongelma kaikkoaa pian, tai vedän vähintäänkin samanlaiset raivarit kuin ihoni on tästä talvesta kiskaissut.



KASVOT/FACE:

MAC Strobe Cream
Rimmel Lasting Finish Nude 25h 100 Ivory
MAC Select Moisturecover Concealer NW15
MAC Mineralize Skinfinish Natual Medium
MAC Pro Longwear Blush Stay Pretty
Too Faced Milk Chocolate Soleil Bronzer
Benefit High Beam


SILMÄT/EYES:

MAC Paint Pot Painterly
Too Faced Natural Eyes Palette: Heaven, Silk Teddy, Cashmere Bunny, Sexpresso
Bobbi Brown Long-Wear Gel Eyeliner Black Ink
L'Oréal Volume Million Lashes Waterproof


HUULET/LIPS:

MAC Lipstick Speed Dial


SIVELTIMET/BRUSHES:

Ecotools Flat Foundation Brush
Ecotools Concealer Brush
Real Techniques Duo-Fiber Face Brush
Real Techniques Duo-Fiber Contour Brush
Urban Decay Good Karma Shadow Brush
Zoeva 315 Fine Liner Brush


Muita kuivaan talvi-ihoon kyllästyneitä?

20.1.2015

KYLMÄÄ VIOLETTIA

En ole tainnut aikaisemmin mainita, että sen lisäksi, että vuodenajan valaistus on mitä on, vaikeuttaa ensimmäkseen yhden naisen meikkikuvauksiani eräs toinenkin asia. Julkisivuremontti. Hyi. 

Kerrostalo, jossa majailen on ollut elokuun loppupuolelta saakka muovipussissa, minkä ansiosta tähän kämppään ei ole pahemmin kesän jälkeen valonsäteitä karannut. Kun muiden kodit alkavat jo hiljalleen päivisin kylpeä talviauringon valossa, täällä moisesta on saanut vain itku kurkussa kiukutellen haaveilla. Valonpuute on varsin suorassa yhteydessä mielialaani, ja siksi olin tänä aamuna vähintäänkin ratkiriemuissani, kun postiluukusta putosi kirje, joka kertoi, että ikkunasta näkee ensi kuun alusta alkaen likaisen suojamuovin sijaan aika paljon kauniimman maiseman. Parasta! Vihdoinkin!

Viimeisiä viedään siis rumien ja epäselvien meikkikuvien osalta!
DSC_2835
Vaikka häärin eilen koko päivän kauppareissua vaille kotosalla, päätin tehdä pienen violetin kokeilun. Luonnonvaloakin koitti kovasti puskea sisään, joten sain teille edes jonkinlaista kuvamateriaalia todisteeksi, vaikka en näihin otoksiin järin tyytyväinen olekaan. Viihdyn yleensä vähän hillitymmissä violetin sävyissä, mutta tällä kertaa halusin kokeilla jotain ihan oikeasti violettia ja ottaa vihdoin käyttöön IsaDoran Pashmina-paletin tummimman sävyn vanhojen tuttujen Naked3-kavereiden ja Benefitin luottovalkoisen seuraksi.
DSC_2790 – Kopio-tile4
Koska olen räikeiden värien kanssa melkoinen arkailija, halusin pitää muun meikin hyvin hillittynä. En varjostanut kasvojani kovin näkyvästi, vaan sudin sen sijaan tavallista hieman kovemmin ottein kylmänpinkkiä poskipunaa raikastamaan kasvoja. Huulipunaksi valitsin MAC:in Creme Cupin kaksoissiskona pidetyn E.l.f:in Classyn, johon sekoitin hieman edelleen toisen suosikkipunani paikka pitävää MAC:in Snobia. Tykästyin vähän villimmän violettiin värimaailmaan kovasti!

//Yesterday I wanted to try something new with my IsaDora palette that I bought a few weeks ago. I'm a huge lover of purple eyeshadow but usually I'm not brave enough to wear darker shades. This time I decided to try the darkest shade of the palette and really liked it!



 KASVOT/FACE:

MAC Strobe Cream
Lily Lolo Mineral Foundation SPF 15 Barely Buff
MAC Mineralize Skinfinish Natural Medium
E.l.f Studio Blush Pink Passion
Too Faced Milk Chocolate Soleil Bronzer
Benefit High Beam


SILMÄT/EYES:

MAC Paint Pot Painterly
Benefit Longwear Powder Shadow Milk It
IsaDora Eye Shadow Quartet Pashmina
Urban Decay Naked 3 Palette Nooner & Limit
Sephora Long Lasting Kohl Pencil Infinite Beige
Bobbi Brown Long-Wear Gel Eyeliner Black Ink
Lancome Hypnose Waterproof Mascara
Lumene Blueberry Eyebrow Pencil Harmaanruskea/Grey Brown


HUULET/LIPS:

E.l.f Essential Lipstick Classy
MAC Lipstick Snob



18.1.2015

HARRASTUKSENA OMA NAAMA

Meikkaaminen leimataan usein pinnalliseksi näpertämiseksi ja kosmetiikkaharrastajat ihmisiksi, joille kauneus on harrastus vain siksi, ettei mikään muu kuin ulkokuori ja oma napa kiinnosta. Kyllä, ainakin omasta mielestäni vielä tälläkin vuosikymmenellä.

Kosmetiikka ja kaunistautuminen ovat piristäviä ja ihania asioita, ja siksi minusta on erittäin ok kirjoittaa aihepiiristä pirteästi ja ilman todistusaineistoa siitä, että oma elämä sisältää muutakin kuin puuteripilvessä elelyä. Järkevä ihminen ymmärtää kyllä ilman vihjeitäkin, ettei ulkonäköasioista kirjoittava bloggaaja todennäköisesti pidä majaansa peilin edessä ja syö lounaakseen puuterikuulia. 

Itse olen kuitenkin blogini perustamisesta saakka tahtonut kirjoittaa iloisen kauneushömpän lisäksi astetta vakavampia pohdintapostauksia. Yksi keskeinen syy sille, miksi parisen kuukautta sitten päätin pistää tämän blogin pystyyn, oli kosmetiikkaintoilun jakamisen lisäksi halu kirjoittaa kyseenalaistavaa ja pohdiskelevaa tekstiä minua mietityttävistä aiheista. Vaikka saan opiskelujeni puolesta näpytellä pohdintoja ja pähkäilyjä tiedostokaupalla, on minulla ilmeisesti luontainen pakko pingottaa vähän harrastuksienikin puolella. En vain millään malta kirjoittaa pelkkää puhtoista purkkihehkutusta, vaikka sellaisten blogitekstien äärellä loistavasti viihdynkin. 

Tänään halusin kirjoittaa sunnuntainne ratoksi kosmetiikkaharrastukseen liittyvistä ennakkoluuloista. 

Ulkonäöstä huolehtiminen ja purnukoiden haaliminen näyttäytyy monille sairaalloisena itsekeskeisyytenä ja silkkana typeryytenä. Kosmetiikka on kiinnostuksenkohteeni, jonka paljastessani päädyn usein selittelemään. Toisinkaan kiivaastikin. Se ärsyttää. Maailmassa tuntuu yhtä vellovan ajatus siitä, ettei ulkonäöstään huolehtiva nainen voisi olla samaan aikaan fiksu. Monen kalloon ei tunnu uppoavan se, että kosmetiikka on harrastus siinä missä muutkin, eikä lipastoni laatikossa majailevien purkkieni määrä määritä alykkyysosamäärääni tai tee minusta pinnallista höynää. Minä nyt vain tykkään laittautua ja pureutua purkkeihin, mutta samalla elämäni täyttyy monista muistakin rakkauteni kohteista, kuten musiikista ja sen tekemisestä, opiskelusta, kirjoittamisesta ja rakkaista ihmisistä. 

Vaikka lukijakuntani on pääasiassa kauneusharrastajista koostuvaa sakkia, joille minulla ei ole tarvetta selitellä yhtään mitään (ei tosin kyllä noin varsinaisesti taida olla muillekaan), tahdon kirjoittaa tästä aiheesta. Olisi kiinnostavaa kuulla teidän näkemyksiänne ja kokemuksianne, mitä miltä sitten ikinä aiheesta olettekaan.



3 myyttiä kosmetiikkaharrastajista:



1. Kauneusharrastaja on itsekeskein, ensimmäisten maailman ongelmissa pyöriskelevä bimbo, jonka parfyyminkatkuinen elämä mahtuu yhteen pieneen puuteripurkkiin.

Hyvin moni nainen meikkaa, mutta jos meikkausta ja kosmetiikkaa tohtii kutsua harrastukseksi, moni ryhtyy pyörittelemään tuohtuneina silmiään. Kosmetiikkaharrastaja on automaattisesti vähän yksinkertainen ja ihan hukassa todellisesta elämästä. Kosmetiikkaharrastaja ei osaa käyttää rahaa eikä maksaa laskujaan ajoissa. Kaikki raha ja aika kuluu meikkeihin. Kosmetiikalle kallista aikaansa uhraavaa ei tiedä mitään Ukrainan kriisistä, eikä muista Suomen pääministerin nimeä. Kosmetiikkaa harrastavan elämän peruspilarit ovat kunnossa, kun meikkipurkkien paino pudottaa kylppärin kaapista pohjan.

Just joo. Hohhoijaa.

Kosmetiikka ja meikkaaminen on minulle rakas harrastus, muttei tämä harrastus ole koko elämäni. Läheskään. Se, että kirjoitan pääasiassa kosmetiikka-asioiden ympärillä pyöriskelevää blogia ei tarkoita, etteikö minulla olisi muuta sanottavaa tai että katselisin maailmaa glitterpurkkien lävitse. Vaikka tykkään kauniista huulipunista, pidän huolta ihostani ja käytän arkena muutakin meikkiä kuin ripsiväriä, moni asia kiinnostaa minua enemmän kuin hyvinvoivana hehkuva naama ja pieni purkkimereni.

Tuntuu surulliselta, miten moni näkee meikkaamisen edelleen pelkkänä luonnollisuuden piilottamisena ja pinnallisena hömpötyksenä. Vaikka luen innolla purnukoiden INCI-listoja ja punaan huuleni melkein päivittäin, olen silti ihan kartalla maailman tapahtumista ja piittaan hyvinkin paljon siitä, mitä muille kuuluu. Kosmetiikka ei sanele elämääni tai tee minusta itsekeskeistä. Olen nääs muutakin kuin kosmetiikkaharrastaja- ja bloggaaja, esimerkiksi yhteiskuntatieteiden opiskelija, musiikkiharrastaja, avopuoliso ja ystävä. Mitä näitä nyt on. Tuntuu, että ahdasmielisimmät epäröijät tämä lista yllättää aina. En siis istukaan 24 tuntia vuorokaudessa liimattuna kylppärin peilin eteen!

Siveltimillä ja purkeilla ei ehkä pelasteta maailmaa, mutta oman päivänsä niillä voi pelastaa. Minulle kosmetiikka ja laittautuminen tarkoittavat itsestä huolehtimista. Kyse ei ole pelkän ulkokuoren, vaan myös mielen, puunaamisesta. On ihan kivaa, että iho jota kannan koko elämäni, voi mahdollisimman hyvin. 

Kosmetiikka ei ole mielestäni sen itsekeskeisempi harrastus kuin jooga tai shakkikerhokaan. Kaikissa harrastuksissa on lopulta kyse omasta ajasta ja omistautumisesta jollekin itselle tärkeälle asialle, jonka parissa puuhastelu tuo hyvää mieltä ja voimia niiden arjen vähän tummempisävyistenkin puolien läpi kahlaamiseen. Joillekin jo äsken luetellut ominaisuudet riittävät täyttämään itsekeskeisyyden kriteerit, minulle eivät. Tietysti kosmetiikkaa voi hamstrata ja harrastuksensa venyttää sairaalloisin mittoihin, mutta sama voi käydä lähes minkä tahansa muunkin ajanvietteen kanssa. Sallikaa minun siis pitää purkkini ja siveltimeni, kiitos vaan!
DSC_2442 – Kopio
Saletisti ihan tyhmä.

2. Meikkaamisella pyritään kuromaan umpeen itsetunnon aukkoja.

Justiinsa juu.

Varmasti joskus, muttei se tarkoita, että kaikki vähän keskimääristä innokkaammin meikkeihin suhtautuvat vihaisivat alastonta naamaansa. Meikkaajia on monenlaisia ja naamaansa voi laittaa monesta syystä. 

Naiset ovat kaunistautuneet kautta aikojen, enkä näe syytä sille, miksi kasvoihinsa ei saisi kajota jollakin pesussa irtoavalla tai vaikka sitten liimalla kiinnitettävällä. On ihan sallittua fuskata, jos olo omissa nahoissa on muuten auvoisa. Ei ulkonäkö ole niin vakava asia, etteikö ihonsävyä saisi tasoittaa meikkivoiteella tai kulmakarvoja aukkoja täyttää kulmakynällä. Vaikka sitten ihan päivittäin, jos niin haluaa.

Kaikilla meillä on parhaat ja vähän vähemmän parhaat puolemme, ja minulle meikkaaminen on niiden parhaimpien korostamista. Olen ihan mielelläni juuri minun näköiseni. En kiistä, ettenkö laittaisi esimerkiksi ripsiväriä näyttävämpien ripsien toivossa, mutta pidän myös ripsieni vaatimattomammasta muodosta. Siksi en koskaan voisi kuvitella hankkivani ripsienpidennyksiä. Illalla meikkien pesun jälkeen on aina kiva nähdä se täysin luonnollinen minä. 

Uskoisin, että harva meikkauksesta ja kosmetiikasta keskimääräistä innostuneempi nainen meikkaa ja hoitaa ihoaan huonon itsetunnon takia. Totta kai minusta on mukavaa, että on olemassa mömmö, jolla saan mustat silmänaluseni piiloon ja vempain, joka taivuttaa piikkisuorat ripseni, mutta kosmetiikkaintoiluni ei siitäkään huolimatta perustu virheiden häivyttämiseen tai pakkomielteeseen näyttää kauniilta. Meikkaamisen ilo tulee minulle pitkälti tekemisestä, ei ainoastaan lopputuloksesta. Nauttisin varmasti myös muiden ihmisten meikkaamisesta. 

Kosmetiikkaa voi harrastaa myös ihan puhtaasti siksi, että se on kivaa. Meikki ei ole aina suojakuori arvostelevaa maailmaa ja sen yksipuolisia ihanteita vastaan.

Olen aina tykännyt piirtää, eikä meikkaaminen kaikkine siveltimillä huitomisineen, kynillä näpertämisineen ja väreillä leikkimisineen ole kovin kaukana siitä. Piirtämisinnostus on näyttänyt luontevasti tietä meikkipurkeille. Kasvot ovat omanlaisensa tyhjä paperi, joille on kiintoisaa ja antoisaa näpertää pieniä yksityiskohtia.

Monia, kuten myös minua, kosmetiikka kiinnostaa kaunistautumisen lisäksi myös purnukoiden sisällön tutkimisen kannalta. Suurin osa meistä käyttää muutakin kosmetiikkaa kuin shampoota ja hammastahnaa, vaikka ei aiheesta niin kovasti intoilisikaan. Onko muka bimboa tietää keskimääräistä paremmin, mitä sontaa mikäkin purkki sisältää ja osata valita tuotevaltamerestä ne vähän puhtoisemmat? No ei. 



3. Kosmetiikasta kiinnostuneilla on naamallaan seitsemänä päivänä viikossa raskas meikki.

Moni olettaa, että kosmetiikkaharrastajille meikki on pakkomielle ja elinehto, jota ilman ei poistuta kotoa yhtään mihinkään. Moni luulee myös, että meikkausharrastus tarkoittaa automaattisesti kahden tunnin meikkaussessioita ja päivämeikkiä, jonka tavallinen tallaaja laittaisi ehkä omiin häihinsä. 

Olen kuullut huolestunutta jupinaa siitä, miten on vain ajan kysymys, milloin makaan sunnuntaisin kotisohvalla gaalameikissä.

Tähän väliin syvä hengenveto ja toteamus, etten edes omista sohvaa. Heh, heh, heh. 

Kirjoitan tätä postausta ilman meikkiä, eikä tämä hetki ole mikään harvinaisuus. Laittaudun mielelläni, eikä se ole minulle pakkopullaa juuri koskaan. Jos se olisi, en laittautuisi. Meikkaaminen on kiireisinäkin aamuina lähes aina kivaa. Viihdyn kuitenkin myös naama nakuna, enkä halua satuttaa ihoani hauduttamalla sitä jatkuvasti meikkikerroksen alla.

Se, että tykkään meikata sekä hoitaa ihoani ja pitää huolta hiuksistani, ei tarkoita, että tykkäisin maalata iholleni maskin ja täyttää koko pääni erilaisilla kemikaaleilla. 

Kosmetiikkaharrastajia on monenlaisia. Kun yksi tykkää tehdä räikeitä silmämeikkejä, tykkää töinen lähinnä ihonhoitotuotteista ja kolmas taas kohdistaa kiinnostuksensa luonnonkosmetiikkaan. Neljäs käyttää kosmetiikkaa minimaalisesti, mutta syynää läpi tietoja niiden sisältämistä ainesosista.

Minulle on tärkeää, että meikkivoiteeni on oikeansävyinen sekä luomivärit edes kutakuinkin oikeissa paikoissa ja silmiäni miellyttävissä väreissä. Elämään noin laajemmin suhteutettuina ihan toisarvoisia juttuja, mutta silti niin lujasti arkea ilahduttavia. 

Meikkaaminen on mukavaa. Ihonhoito on kivaa. Itsestään huolehtiminen on tärkeää. Niin!


DSC_2441 – Kopio
Näillä kuvilla oli itseasiassa toinenkin funktio kuin vain kuvittaa tätä postausta. Halusin nimittäin tässä samalla näyttää, miten sain ihan kotikonstein taitettua oranssin sävyn lähes kokonaan pois hiuksistani laittamalla hopeashampoon kahtena peräkkäisenä päivänä vaikuttamaan puoleksi tunniksi lähes kuiviin hiuksiin. Olen yllättynyt, hyvin yllättynyt. Hiuksissani on siis luonnostaan melko vahva punapigmentti, joka puskee esiin häiritsevästi aina viimeistään silloin, kun tähän päähän laittaa väriä. Enpä olisi uskonut, että se taittuu noin hyvin pois pelkällä violetin värisellä shampoolla, jolla olen lätrännyt paljon lyhyemmillä vaikutusajoilla seitsemisen vuotta! Mitä te tykkäätte? 



Nyökkäyksiä? Päänpyörittelyjä?
Millaista palautetta teidän kosmetiikkaharrastuksenne on saanut?
Miksi te harrastatte kosmetiikkaa?

16.1.2015

PERJANTAIAAMUPÄIVÄN VOITONTANSSI!

Jotkut teistä saattavat muistaa, kun avauduin täällä tappelustani Narsin kanssa. Lyhyesti - tilasin Narsilta lokakuun puolivälissä huulipunan sekä ihania luomivärejä ja poskipunia sisältävän paletin, joita ei maksamisesta huolimatta alkanut kuukaudenkaan odottelun ja asiakaspalveluun huhuilun jälkeen kuulua. Lopulta sain koko tilaukseni peruttua. Välissä otin siis asiakaspalveluun yhteyttä ainakin kymmenen kertaa, odotin, ahdistuin, kiukustuin, harmistuin, menetin toivoni, otin taas yhteyttä ja tunsin pientä toivonpilkahdusta. Tilauksen perumisesta huolimatta minulle lähetettiin tilaukseni toinen tuote, huulipuna, mikä synnytti taas oman soppansa. Nars-casen tiimoilta koneelleni muodostui ihan ihkaoma Narsille omistettu kansionsa. Ei, se ei sisältänyt toivelistaa tuotteista, joihin olin hullaantunut, vaan kuitteja, todisteita käydyistä sähköpostikeskusteluista ja kuvankaappauksia verkkopankkini maksuliikenteestä. 

Joulun jälkeen, kun hyvityksen luvanneesta viestistä oli kulunut noin kuukausi, olin jo täysin vakuuttunut siitä, että sinne jäivät massini. 

No eivätpä jääneet.

Kirjauduin aamulla verkkopankkiin ja kummastelin, miksi tilini saldo on isompi numero kuin eilen. Palkkapäiväkin oli jo pari päivää sitten ja ostin eilen huulirasvan, minkä takia summan olisi pitänyt kaiken järjen mukaan kutistua. 

Poikaystävälle onnellisuushuuruissa kirjoitettu viesti kertoo olennaisen.
IMG_2545
Jep, uskokaa tai älkää! Siellä ne nyt ovat, minun ikiomat rahani, turvallisesti takaisin ikiomalla tililläni! Tarkalleen kolme kuukautta tilauksen tekemisen jälkeen!

Vaikka rahat palautuivat, voin silti luvata, etten enää koskaan tee tilausta Narsin virallisille sivuille. Hyi olkoon, en enää koskaan tahdo käydä läpi näin aikaa ja hermoja vievää kärhämää. Palvelu oli sinäänsä ihan ystävällistä, mutta piittaamatonta ja toivottoman hidasta. Rahojani olisi tuskin koskaan kuulunut takaisin, jos en olisi jaksanut kärsivällisesti pyytää niitä kerta toisensa jälkeen. Firma ei tunnu kovin lujasti laista piittaavaan. Nars tekee kivoja tuotteita, sitä en käy kiistämään, mutta näin sotaisan kokemuksen jälkeen en vain enää millään voi katsoa Narsin tuotteita samalla tavalla ihaillen kuin ennen. 

Nyt, kolme kuukautta Narsin kanssa väännettyäni ja lopulta sodan voitettuani on vähän tyhjä olo. Minkähän projektin keksisin seuraavaksi?

Jos tästä kaikesta voi keksiä jotain positiivista, niin:

- opin roimasti tilauksiin ja hyvityksiin liittyviä sanoja ja fraaseja in English
- en löytänyt uutta hullaannuttavaa brändiä, joka veisi rahani





JEE!

15.1.2015

TESTISSÄ LILY LOLO MINERAL FOUNDATION SPF 15

Intoilin eilen postiluukustani tipahtaneista Lily Lolon virallisilta sivuilta tilaamistani meikkivoidenäytteistä. Minipurnukat päätyivät heti saavuttuaan koeajoon ja nyt takana on pian kaksi Lily Lolo -päivää. Tarkalleen kyseessä on siis Lily Lolo Mineral Foundation SPF 15.
DSC_2758
Olen tykännyt, kovasti. Siinä missä nyt parisen viikkoa käytössäni ollut BareMineralsin Light-sävyinen meikkivoide on minulle pisaran verran turhan tummaa ja keltaista, Lily Lolon meikkivoiteista löytyi kolme keskenään lähes yhtä hyvin ihonsävyyni sopivaa sävyvaihtoehtoa. En rehellisesti sanottuna osaa sanoa, minkä sävyn tilaisin täysikokoisena. Ja niin, tosiaan, olen tykännyt meikkivoiteesta niin paljon, että aion takuulla tilata itselleni täysikokoisen purnukan, kunhan kaikkein sopivin sävyvaihtoehto ensin löytyy. 

Ainoastaan vaalein tilaamistani näytteistä, neutraali ja sävykartassa fair-kategoriaan lukeutuva China Doll putosi vaaleutensa takia heti kättelyssä pois pelistä. Kaksi China Dollia hieman tummempaa, kategoriaan light kuuluvaa neutraalia sävyä, Blondie ja Barely Buff, sen sijaa sulautuvat ihonsävyyni hyvin. Samoin tekee vaalea ja keltapohjainen Warm Peach, joka on mielestäni hyvin lähellä BareMineralsin Lightia. Koska rakastan sävyjen sekoittelua, syntyi sekä eilisen että tämän päivän meikkipohja sekoittamalla keskenään Blondieta, Barely Buffia ja Warm Peachia. Kolmen sävyn sekamelska kuulostaa melkoiselta cocktaililta, mutta lopputulos ei näytä yhtään hullummalta, vai mitä? Meikkipohjan levitykseen olen käyttänyt iHerbistä tilaamaani Ecotoolsin kabukia. 
Collage
BareMineralsin meikkivoiteeseen verrattuna Lily Lolon Mineral Foundation SPF 15 on ohuempi ja vähemmän peittävä. Tämä on itselleni ehdottomasti pelkästään mieluisa ominaisuus, sillä en pidä maskimaisesta meikkipohjasta, vaan luonnollisesta ihonsävyn tasoittamisesta. 

Lily Lolon meikkivoide tuntuu ennen kaikkea helppokäyttöiseltä. Toki mineraalipohjan levittämisessä on omat kikkansa, mutta vaikka operaatio vie minulta vielä tällä hetkellä pari ylimääräistä minuuttia, ei muutama lisäminuutti haittaa. Meikkipohjan kunnosta ei nimittäin tarvitse liiemmin huolehtia sen jälkeen, kun sen on kasvoilleen levittänyt. 

Lily Lolon meikkivoide pysyy kasvoilla siistinnäköisenä pitkään. Tätä kirjoittaessa meikkipohjan levittämisestä on 6 tuntia, eikä tarvetta paikkailuun ole ollut. Ihoni ei ole mitenkään erityisen rasvoittuva, vaan poskista kuivahko sekä t-alueelta jotain normaalin ja kevyesti rasvoittuvan välimaastosta. Tämän meikkivoiteen kanssa t-alueeni ei tunnu juurikaan kiiltelevän, ei edes tässä vaiheessa päivää. Esimerkiksi Lumenen CC-voiteen kanssa joudun kyllä näpertämään puuteripapereiden kanssa pari kertaa päivän aikana. 

Ainoa ominaisuus, joka minua sekä Lily Lolon että BareMineralsin meikkivoiteissa riepoo, on niiden mattaisuus. Tämä on tietysti ihan selvä juttu, sillä tuotteet ovat jauhemaisia. Pidän kuultavasta meikkipohjasta, joten molemmat mineraalimeikkivoiteet vaativat seurakseen hohtoa sekä ennen että jälkeen meikkivoiteen levittämisen. Hyväksi havaitsemani, joskin vähän työläs kikka, on levittää MAC:in Strobe Creamia alle ja meikkivoiteen levittämisen jälkeen sipaista vielä ohuesti Benefitin High Beamia meikkivoiteen päälle, kasvojen korkeimmille kohdille. Strobe Creamilla syntyy kevyesti kuultava alusta meikkivoiteelle, High Beam taas antaa vielä pientä lisähohtoa, johon Stobe Creamin teho ei riitä.

Yhteenveto:

+ pysyvyys
+ luonnollisuus niin ainesosaluettelossa kuin lopputuloksessakin
+ laaja sävyvalikoima
+ edullinen hinta
+ helppo saatavuus (Lily Lolo.co.uk, suomalaisista verkkokaupoista ainakin Biodelly.com ja Pretty.fi)


mattaisuus

14.1.2015

MINERAALIMANIA

Esittelin teille viime postauksessani BareMinerals-löytöni. Kerroin myös oikeuttelemaan alkaneesta ihostani, jonka pahimmat raivarit mineraalimeikkivoide tuntuu taltuttaneen.

BareMineralsin meikkivoide oli ensikosketukseni mineraalimeikkeihin. Vaikka olin seurannut mineraalikeskustelua jo pitkään, pidin suurinta osaa lukemastani hehkutuksesta liian hyvänä ollakseen totta. Luonnollisuus ja lyhyt ainesosaluettelo kyllä kiinnostivat, mutta en tahtonut uskoa, että ihoni tulisi jauhemaisen meikkivoiteen kanssa toimeen, vaikka miten kuvia täydellisen ja luonnollisen näköisistä mineraalimeikkivoiteilla loihdituista pohjista tihrustinkin. Ei minun ihollani, mietin. Olin melko vakuuttunut siitä, että mineraalipohja hyppäisi vain huutomerkiksi korostamaan ihoni kuivimpia alueita.

No, sitten minäkin lähdin mukaan, enkä pettynyt. Kuten jo edellisessä postauksessanikin kerroin, kiinnostukseni heräsi, koska ihoni oli aloittanut pienen allergisen reaktion saattelemana tavallista ärhäkämmän talviäksyilyn. Ihoni on erityisesti talvisin herkkä ja pintakuiva. Se tykkää ajoittain myös tukkeutua sekä meikkaamisesta riippumattomista syistä että jotain tiettyä ainesosaa pelästyttyään. Mineraalimeikkien pitäisi sopia kaikkiin ihoni tarpeisiin. Ainakin toistaiseksi olen todennut väitteet sopivuudesta tosiksi. Meikkipohja ei ole tunkeutunut korostamaan ihoni kuivia kohtia, eikä myöskään ärsyttänyt tai aiheuttanut epäpuhtauksia.


Vaikka omistamassani BareMineralsin Light-sävyisessä meikkivoiteessa ei ole hivenen verran liian keltaisen ja tumman sävyn lisäksi muuta kovin merkittävää valittamista, minua on jo ensikokeilujen jälkeen kutkuttanut päästä kokeilemaan muidenkin merkkien mineraalimeikkivoiteita. Siitäkin huolimatta, että myyjä lupasi BareMinerals-purnukan sisällön loppuvan oikeanlaisella annostelulla ehkä vuoden päästä. No, katsellaan. Nälkä kasvaa syödessä, eikä täydellisen meikkivoiteen etsiminen lopu koskaan. 

Olin jo ennen BareMineralsin meikkivoiteen hankkimista lukenut brändistä nimeltä Lily Lolo. Lily Lolo on englantilainen meikkifirma, joka myy BareMineralsin hintoihin verrattuna varsin edullisia mineraalimeikkejä. Kun BareMineralsin meikkivoiteesta pääsee Suomessa helposti pulittamaan yli 50 euroa, saa Lily Loloa tilattua sen omilta sivuilta 13,49 punnan, eli noin 17 euron hintaan. Koska olen sitä tyyppiä, joka tykkää metsästää luksustuotteille edullisempia vaihtoehtoja jo silkasta uteliaisuudestakin, päätin ottaa kohteekseni Lily Lolon ja merkin näytekokoiset meikkivoiteet.

Pistin tilaukseen neljä minikokoista, 0,75 gramman meikkivoidepurkkia. Paketti matkasi ovelleni puolisentoista viikkoa ja putosi juuri äskettäin postiluukusta. Harvemmin innostuttaa ihan näin paljon. Varsinkin, kun kyseessä on tosiaan vain neljä kokonsa puolesta ehkä hiirille sopivaa purnukkaa. Mutta kun, mutta kun!

Pakkaus piti sisällään tilaamani näytteet pieniin ja kauniisiin purkkeihin pakattuina. Lisäksi paketista paljastui itse tuotteiden ja kuitin lisäksi söpö kiitoskortti ja esite. Joo, paperia, tosi ihmeellistä, moni ehkä miettii. Minut on vain niin naurettavan helppoa hurmata kauniilla pakkauksilla ja esitteillä, ja kosmetiikkatuotteiden ulkonäkö merkitsee minulle enemmän kuin tahtoisin edes myöntää. Tilaan meikkini usein sieltä, mistä ne halvimmalla saan, eikä postikuluttomien nettikauppojen pakkaustyyli yleensä herätä suurta tarvetta kaivaa kameraa esiin. Siksi oli raikasta vaihtelua löytää tavallisesta pehmustetusta kirejuoresta tällaista pientä ekstraa.
DSC_2733
DSC_2736
Tilasin sävyt China Doll, Blondie, Warm Peach ja Barely Buff. Koska ihonsävyni on loputtoman ja silti ei koskaan oikein mihinkään johtavan ihoitsetutkiskelun perusteella enemmän kellertävä kuin punertava neutraali, tilasin testiin kolme neutraalia ja yhden keltapohjaisen sävyn. Lyhyen tuttavuuden perusteella Blondie ja Warm Peach vaikuttavat ihonsävylleni sopivimmilta.
DSC_2742
Meikkivoidetta on rasioissa yllättävän paljon. Varsinkin nyt, kun olen vihdoin oppinut jotain mineraalimeikkivoiteiden annostelusta, uskoisin yhdestä purkista riittävän ainakin viikoksi. Ainakin. Tykkään hyvin ohuesta pohjasta. Yllätyin pakkausten kauniin ulkonäön lisäksi myös käytännöllisyydestä. Minipurkeissa on yhtä sävyä lukuunottamatta reiällinen muovisysteemi, jonka avulla jauhe ei pöllyä purkista ulos ihan miten sattuu. 
DSC_2745

Kirjoitan Lily Lolon meikkivoiteista lisää todennäköisesti vielä tämän viikon aikana! 


Millainen on teidän suhteenne mineraaleihin?
Ovatko Lily Lolon meikkivoiteet teille tuttuja?

12.1.2015

NO NE ALENNUSMYYNTILÖYDÖT!

Voi juku, tämän talven alennusmyynneistä on löytynyt monta kivaa ja tarpeellista asiaa! Löytyisi varmasti vielä lisääkin, mutta nyt riitti. Harkitsen vakavasti ostolakkoa, jotta voisin vielä tulevaisuudessakin kirjoittaa uskottavasti kulutusmaniaa kohtaan tuntemastani ahdistuksesta. Vaikka ostin tarpeeseen, tunnen ähkyä ja tarvetta selitettä. 

Ähkyn lisäksi minua kuitenkin myös innostuttaa. Olen nimittäin säästänyt monta euroa ja löytänyt ihan huippuhintaisia hankintoja, joita voi jo hyvillä mielin kutsua löydöiksi. Enemmän olisin toki säästänyt jättämällä ostamatta, mutta no, niin, minä nyt vain tykkään meikata ja meikit eivät ole ilmaisia. Alennusmyynneistä ostettuna ne ovat vähän enemmän ilmaisia kuin oikeaan hintaan hankittuna. En kuitenkaan ryhtynyt holtittomaksi hamsteriksi, vaikka yhden ripsivärin ostinkin periaatteideni vastaisesti jemmaan odottamaan.

Vaikka alennusmyyntisaarnassani mainitsin, että kyylään harvemmin kosmetiikan aletarjontaa muualta kuin ulkomaalaisista verkkokaupoista, tällä kertaa en klikannut yhtäkään aletuotetta virtuaaliseen ostoskoriin, vaan löysin yllättäen kaiken ihan täältä kotimaan kamaralta.  
DSC_2626 (2)
Meikkikokoelmani kasvoi L'Oréalin vedenkestävällä ripsivärillä, Isadoran luomiväripaletilla, BareMineralsin meikkivoide+sivellin -setillä, YSL:n pinkillä huulikiillolla ja samaisen merkin maskarapakkauksella. Kyllä nyt taas kelpaa. Ainakin hetken.


1. Yves Saint Laurent Sparkling Touch for Lips - 19
DSC_2593
DSC_2599 (2)
Aloitetaan siitä erikoisimmasta! Tämä huulikiilto varasti huomioni Kicksissä viime torstaina. Myönnän, että tällä kertaa olin melko villisti hinnan vietämänä. Oikeaksi hinnaksi oli nimittäin ilmoitettu 28,80 euroa, kun taas oranssissa aletarrassa luki 8,60 euroa. YSL + alle 10 euron hinta on ymmärtääkseni harvemmin vastaan kävelevä yhdistelmä, joten pakkohan tätä oli jäädä hypistelemään ja ottamaan kiillosta paremmin selvää. 

Huulikiillosta ei ollut esillä testeriä, joten ryhdyin vinhaan googletteluun. Innostuin niin paljon lisää, että päätin olla kerrankin vähän harkitsematon ja viedä tuotteen melko spontaanisti kassalle. 

Kotona koin melkoisen yllätyksen. En tosin negatiivista sellaista. Ette siis pääse syyttelemään typerästä herätehankinnasta, hah! Sävyä tutkiessani huomioni ei nimittäin ollut kiinnittynyt lainkaan tämän kiillon melko persoonalliseen pakkaukseen. Itse en ainakaan ole hipelöinyt moista koskaan aikaisemmin, saatika sitten omistanut. YSL:n Sparkling Touch For Lips toimii nääs samalla systeemillä kuin valokynät! Olen ihan myyty, ja sävykin on juuri niin minun tyyliseni kuin olla ja osaa. 

Voi olla, että sivellinsysteemi jakaa mielipiteitä, mutta toistaiseksi sivellin on ollut pelkästään näppärä. Kiilto levittyy siveltimen avulla tasaisesti ja siististi. Ainoa asia mikä mietityttää, on huulikiillon annostelu. En ole vielä täysin varma, annosteleeko yksi painallus kiiltoa sopivasti vai vähän liikaa. 

Vaikka olen henkeen ja vereen huulipunatyttö, tämä huulikiilto on ollut käytössä nyt viitenä peräkkäisenä päivänä. Toimii sekä yksinään että huulipunan päällä. Olen jo alkanut stressata tämän loppumista. Minä kun en nimittäin ihan hevin tämän oikean hinnan kokoista rahasummaa huulimeikistä maksaisi, oli kyseessä miten ihana tuote tahansa.
DSC_2616




2.  L'Oréal Volume Million Lashes Waterproof
DSC_2639
DSC_2646 (2)
Inhoan jollain tapaa ripsivärin ostamista. Toisaalta on kiintoisaa jännittää, onko uusi kokelas sittenkin maailmaa mullistavan hyvä, mutta useinmiten vain ärsyttää. En ole vielä löytänyt yhtäkään oikeasti edes melkein täydellistä ripsiväriä, joka tulisi moitteettomasti toimeen luonnostaan pitkähköjen, mutta piikkisuorien ja hentojen ripsieni kanssa.

Hankin ripsivärini lähes poikkeuksetta alennusmyynneistä. Ripsarit ovat merkkiin katsomatta aika kalliita, enkä haluaisi maksaa kovin paljoa edes hyväksi todetusta putkilosta. Ne hyvätkin kun tuntuvat olevan minun arvosteluasteikollani korkeintaan vähän vähemmän huonoja. Ihmeripsaria odotellessa! 

L'Oréal on minulle melko vieras merkki. Muistan käyttäneeni teininä kyseisen merkin meikkivoidetta, mutta jostain syystä brändi on mielikuvissani jotenkin luotaantyötävä. En tiedä, miksi. Tällä kertaa poikkesin tutulta ja turvalliselta Maybellinen The Rocketin ja Lancomen Hypnosen turvaamalta polulta ja ostin tämän L'Oréalin ripsarin. Vedenkestävänä tietenkin, sillä tykkään ärsyttävistä jääräpääripsistäni piikkisuorien sijaan taivutettuina. 

Tykkäsin tästä ensin ihan ääretömän paljon, mutta sittemmin olen ollut ainoastaan tyytyväinen. Ei kaduta. Ei tämä täydellinen ole, mutta voin silti suositella kyseistä putkiloa kaikille, jotka etsivät vedenkestävää ripsaria, joka tekee muutakin kuin antaa väriä. Kokeilemissani vedenkestävissä ripsiväreissä on usein ollut yksi ja sama ongelma: ne eivät värin lisäksi anna juuri mitään muuta. Tämä pidentää ja tuuheuttaa, mutta toisaalta reippaammin annosteltuna lässäyttää taivutukseni siinä missä vesiliukoinenkin, mikä on minulle ihan uusi kokemus vedenkestävien ripsareiden saralla. Ehkä tämäkin on parhaimmillaan kuukauden käytön jälkeen, kuten kaikki muutkin kokeilemani ripsivärit. Maksoin tästä vähän yli kympin, mutta oikeaa hintaa, 20 euroa, en ehkä tästä kuitenkaan maksaisi. Tai no, riippuu siitä, millaiseksi tämä osoittautuu ensin hieman kuivuttuaan.



3. BareMinerals Special Collector's Edition - Light
DSC_2420 (2)DSC_2427 (2)
Tämä oli tosi yllättävä ja kerrassaan loistava löytö. Olen tutkinut mineraalimeikkiasiaa kiinnostuneena sivusilmällä jo parisen vuotta. Olen monesti ollut vähällä tilata BareMineralsin Starter Kitin netistä, mutta koska olen ollut tyytyväinen jo omistamiini meikkivoiteisiini, en ole viitsinyt täyttää meikkikokoelmaani turhaan. 

Kun ihoni meni kuukausi sitten todella kuivaan ja kaikesta äksyilevään kuntoon, kiinnostuin mineraaleista uudestaan. Niiden kun väitetään sopivan mainiosti myös kuivan ja herkän ihon tarpeisiin. Minun oli alunperin tarkoitus ostaa IDUN Mineralsin mineraalimeikkivoide, mutta tämä purkki osui sattumalta vastaan Kicksissä 26 euron hintaan, ja IDUN Mineralsin meikkivoidetta edullisemman hinnan takia päädyinkin sitten takinkääntäjänä BareMineralsiin. 

Purnukka sisälsi siis täysikokoisen meikkivoiteen sekä meikkipohjan levittämisessä todella kehnosti suoriutuvan siveltimen. Siveltimellä on selkeästi meneillään karvanlähtöaika ja karvojen pudottelun lisäksi se on aivan liian pehmeä pystyäkseen levittämään meikkivoiteen kauniisti. Poskipunasiveltimenä sivellin toimii kaikessa pehmoisuudessaan hyvin, eikä karvaakaan irtoile! Pistin tilaukseen EcoToolsin kabukin, jonka pitäisi toimia huomattavasti tuota maanantaikappaletta paremmin. Sivellinvinkistä on kiittäminen Blush Overdonea, kiitos paljon!

Olen ollut BareMineralsin meikkivoiteeseen erittäin tyytyväinen. Ostaisin ehdottomasti toisenkin purkin. Ihan helppo kaveri tämä ei kyllä ole ollut. Minulla kesti ainakin viikko oppia levittämään meikkivoidetta oikein ja tarpeeksi ohuesti. Aluksi en saanut aikaan mitään näkyvää jälkeä, sillä pyörittelytekniikka oli minulle ennestään ihan vieras, ja kun vihdoin sain jotain tarttumaan iholleni, oli lopputulos turhan raskas. Viikonloppuna hihkuin riemusta, kun onnistuin vihdoin levittämään iholleni juuri sopivan ohuen pohjan. Jee!

Meikkivoide on sopinut kuivilla laikuilla olevalle iholleni hyvin, enkä ole kärsinyt kutinasta tai muistakaan inhoista oireista, joita mineraalimeikit saattavat kuulemma aluksi käyttäjilleen aiheuttaa. Ihoni oli ensimmäisen kokeilun aikaan todella arka, kuiva ja punoittava. Olin varautunut, että vähintäänkin kirvelisi, mutta eipä kirvellyt. Ihoni ei ole tätä käyttämällä kuivunut yhtään lisää, eivätkä kuivat kohdat korostu tämän mineraalipohjan kanssa juuri ollenkaan. Jännää. Ihan ihmejauhetta!



4. Yves Saint Laurent Volume Effect Faux Cils Baby Doll
DSC_2373 (2)
Tämän YSL:n Babydoll-ripsarin ja poistoaineen sisältäneen pakkauksen nappasin tarjoushaukkana matkaan Sokoselta heti joulun jälkeen. Pakkaus maksoi vähän yli 20 euroa, mikä on melko loistava hinta, sillä pelkkä ripsari maksaa normihintaan huimat 38 euroa. 

Vaikka vannon vedenkestävien ripsivärien nimeen, suosikkiyhdistelmäni, kuten olen täällä aikaisemminkin maininnut, on käyttää vedenkestävää ripsiväriä alla pitämässä huolta taivutuksista ja vesiliukoista päällä antamassa volyymia ja pituutta, joita kovin harva vedenkestävä ripsari malttaa yksinään lahjoittaa.

En ole vielä korkannut tätä, sillä odotan ensin parin muun vesiliukoisen ripsivärini loppumista, mutta tutkailin äitini samanmoista settiä ennen omani hankkimista. Ainakin Babydollia on kehuttu paljon, joten en usko, että petyn. Tuoksu tosin vähän hämmentää. Kyseinen ripsari tuoksuu nimittäin hajuvedeltä. Miksi? Ihan turha ominaisuus, joka karsii heti pois hajusteherkät ripsarinkäyttäjät. 




5. Isadora Eye Shadow Quartet Pashmina
DSC_2582 (2)
DSC_2633_
Rakastan violetteja ja vaaleanpunaisia sävyjä. Palvomiani sävyjä sisältävä Urban Decayn Naked 3 -paletti on minulla lähes jokapäiviäisessä käytössä, mutta paletista uupuu tummempi violetti. Tästä Isadoran paletista semmoinen löytyy, kuten näkyy. Lisäksi paletissa on kolme muuta ihanaa sävyä: kaksi vaaleampaa violettia ja yksi viileä vaaleanpunainen. 

Olen yllättynyt luomivärien laadusta. Eivät nämä Urban Decay -laatua ole, mutta maksoin tästä sentään Stockalla vain kymmenen senttiä vajaat 9 euroa, joten olin varautunut vähän keskinkertaiseen laatuun. Oikealla hinnalla en olisi ehkä uskaltautunut näin spontaania kokeilua tekemään, sillä en yleensä jaksa uskoa edullisempien luomivärien laatuun. Kannattaisi, koska näköjään muutkin kuin Urban Decay, MAC, Benefit ja Too Faced hallitsevat luomivärihommat! Tulevaisuudessa taidan jotain tiettyä sävyä etsiessäni kurkkia Isadorankin hyllyt, vaikka pakkausten ulkonäkö ei ikävä kyllä silmääni hivelekään.

Kuva muuten vääristää sävyjä vähän todellista kylmempään suuntaan. Postauksen ekassa kuvassa värit ovat todellisemmat.


Mitä tykkäsitte?
Oliko joukossa teille tuttuja tuotteita?
Mitä kosmetiikkalöytöjä te olette tehneet tämän talven alennusmyynneistä?


9.1.2015

MAC-HUULIPUNAT ESITTELYSSÄ - OSA 2

Heippa ja mukavaa alkavaa viikonloppua! En malttanut perjantai-innostukseltani säästellä huulipunapostauksen jatko-osia, vaan tartuin tänään tuumasta toimeen ja ryhdyin kuvaamaan toista osaa. Siitäkin huolimatta, että huuleni ovat kuivat kuin kolmenkymmenen asteen pakkasessa vuorokauden tarponeella. Huuleni tuskin muuttuvat lähipäivinä merkittävästi tätä esittelykelpoisemmiksi, joten annoin mennä. Miksipä sitä turhaan odottelemaan. Postaus sisältää saharahuulien lisäksi myös rumasti rajattuja huulia. Keskittykää niihin ihaniin sävyihin, jooko...

Tänään vuorossa ovat MAC:in marjaisat pinkit ja luumuiset sävyt, joita omistan 4 kappaletta.

DSC_2662
DSC_2661


1.

DSC_2648-lustering2
 Lustering on koostumukseltaan kosteuttavaa ja huulikiiltomaista Lustrea ja sävyltään melko neutraali ja keskitumma pinkki. 

Lustering on ihkaensimmäinen MAC-punani ja samalla myös ensimmäinen jostain muualta kuin markettipuolelta hankkimani huulimeikki. Lusteringin ostamisen aikoihin olin vielä jäätävässä huulirasvakoukussa, joten kerroin myyjälle etsiväni superkosteuttavaa, mutta pigmenttistä vadelmanpunaista. Sellaisen myös sain. 

Nykyään Lustering on niitä ainoita huulipunakokoelmani mustia lampaita, joiden omistamisesta poden pienesti huonoa omaatuntoa, sillä kyseinen hylsy pölyttyy laatikon perällä. Kaunis sävy ja miellyttävä koostumus, mutta sävy on ihonsävylleni liian lämmin. Nämä ovat toki pitkälti makuasioita, ja varmasti jonkun mielestä Lustering sopii minulle kuin nakutettu. Itse vain halajan huulilleni jotain vilpoisempaa punaa.



2.
DSC_2651-girlabouttown2

Girl About Town on suosikkihuulipunani. Se ei ole vain suosikkini MAC-punieni joukosta, vaan ehdoton lemppari kaikista huulimeikeistäni. Hankin tämän maailman kauneimman kylmänsävyisen, pigmenttisen ja silti sopivan kosteuttavan huulipunan muistaakseni viime lokakuussa, ja siitä asti Girl About Town on ollut huulillani vähintään kerran viikossa. Sävy on sopivan räväkkä, mutta ei kuitenkaan samanlainen katseidenvangitsija kuin edellisessä postauksessani esitelty neonpinkki Candy Yum Yum. Girl About Town on koostumukseltaan Amplified-laatua, mikä takaa sen, että puna kestää huulilla monta tuntia, mutta tuntuu silti kosteuttavalta.



3.
DSC_2656-rebel2
Rebel on huulipunan muotoon pakattua punajuurta muistuttava klassikkosävy. Sävy näyttää hylsyssä hyvin tummalta, mutta kuten huulikuvasta näkyy, huulilla sävy on paljon hillitympi. Rebel on koostumukseltaan heti mattapunien jälkeen huuliin lujiten tarraavaa Satin-laatua, mutta muistuttaa omasta mielestäni enemmän hivenen kermaisempaa Amplifiedia. 

Rebel on täydellinen syksypuna, josta tummiin ja räikeisiin huulipuniin tottumattoman on helppo aloittaa. Sävy ei ole tumma viininpunainen, toisin kuin hylsykuvaa katsomalla näyttäisi, vaan pikemminkin kylmän marjaisan pinkin ja violetin sekoitus. Tykkään Rebelissä paljon siitä ominaisuudesta, että sävyä voi levittää huulilleen sen melko kosteuttavan koostumuksen ansiosta helposti myös melko ohuesti, jolloin lopputuloksesta tulee astetta hillitympi. Rebel siis taipuu moneen!

Oman Rebelini kauniin glitterinen hylsy on osa Heirloom Mix -kokoelmaa, mutta sävy on saatavilla perushylsyssä ympäri vuoden. 



4.
DSC_2649-fashionrevival2
Fashion Revival kuuluu viime syksyllä Suomessa (loppuun)myytyyn The Matte Lip Collectioniin. Sävy muistuttaa paljon äsken esiteltyä Rebeliä, mutta erojakin piisaa. Fashion Revival on koostumukseltaan Matte ja Rebeliin verrattuna vähemmän violetti ja enemmän viininpunainen. 

Käytin Fashion Revivalia paljon syksyllä, mutta talvella olen viihtynyt vaaleammissa sävyissä. Fashion Revival näyttää mustan talvitakkini kanssa turhan synkältä, joten sävy saa odottaa kelejä, jolloin sekä sää että valonpuutteen tummentama ja iloisempia piristyssävyjä synkkyyden keskelle kaipaava mieli pääsevät kirkastumaan.


DSC_2666_2


Nousiko jokin sävy ylitse muiden?
Löytyykö omasta meikkikokoelmastanne samaisia tai samantyyppisiä sävyjä?