20.10.2015

VAALEANPUNAINEN SUOSIKKIVOIDE

Sain jo jonkin aikaa sitten testiin Lieracin Hydragenist-sarjan tuotteita, joita olen testaillut nyt hyvän aikaa. Otin tuotteet kokeiluun pienellä jännityksellä, sillä kuten olen täällä mainostanut, ihoni on Roaccutan-kuurin takia hilseilevän kuiva, ja siksi moni varmasti muuten toimiva voide tuottaa tällä korppuiholla ison pettymyksen. En kuitenkaan päässyt pettymään, vaan paketista kuoriutui huippujuttuja, joista yksi purkki nousi ehdottomasti ylitse muiden.

Niille, jotka eivät vielä tienneet - Lierac on siis apteekkikosmetiikkamerkki, jolta löytyy tuotteita takuulla jokaisen tarpeeseen. Hydragenist - kuten nimikin jo vihjaa - on syväkosteuttava, söpön vaalenpunaisiin purkkeihin pakattu tuotelinja, jonka tuotteet lupaavat palauttaa iholle raikkaan ja heleän nuorekkuuden sekä siloittaa juonteita. Sarjasta löytyy seerumi sekä voiteita niin sekaiholle kuin kuivan ja erittäin kuivankin ihon tarpeisiin. 

Juuri 22 vuotta täyttäneenä rypyt eivät, thank god, ole vielä huolenaiheeni, mutta raikkautta ja heleyttä Roaccutanin kuivattama ihoni kyllä totta vie kaipaa. Lääkekuuri on tehnyt ihosta puhtaan, mutta ohuen, kuivan ja samean. Terve hehku puuttuu kokonaan, ellen kosteuta ihoani huolellisesti.
Tuote, josta on tullut tärkeä osa iltarutiiniani on nimeltänsä SOS Balm. Kyseessä on Hydragenist-sarjan kosteuttavin, erittäin kuivalle iholle tarkoitettu balsami. Voide on koostumukseltaan geelimäistä ja se tuoksuu raikkaan kukkaiselle. 

Koska olen aikaisemmin tottunut kosteuttamaan ihoani mahdollisimman äklönrasvaisilla voiteilla, suhtauduin SOS Balmiin ensihipaisun perusteella pienellä varauksella. Voiteen kevyt, ihon pinnalle raikkaan tunteen jättävä koostumus ei aluksi lupaillut ihmeitä, mutta hämmästyksekseni sain heti seuraavana aamuna ihailla ihoa, joka näytti paljon vähemmän aavikolta kuin illalla, ennen voiteen levittämistä. Tehokostetus ei siis ilmeisesti aina kuljekaan käsi kädessä rasvaisen koostumuksen kanssa. 

Olen käyttänyt SOS Balmia tunnollisesti aina iltaisin, nyt muistaakseni jo parin-kolmen viikon ajan. Aluksi käytin voidetta myös aamuisin, mutta totesin sen meikin alle vähän liian tujuksi jopa minun superkuivalla ihollani.

Ainoa asia, jota voiteessa muuttaisin on tuoksu. Se on tosi hyvä ja varmasti monelle mieluisa, mutta itse vain jostain syystä tykkään eniten tuoksuttomista voiteista. Toisaalta tuoksu on ihan kivaa vaihtelua pitkään käyttämilleni, tuoksuttomille ja siksi vähän valjuille apteekkivoiteille. Luksusfiilistä, tiedättehän!

Vaikka kyseessä on blogin kautta testiin saatu purkki, voin käsi sydämellä sanoa, että nyt olen löytänyt yhden potentiaalisista elämäni ihonhoitorakkauksista! 

Oletteko te kokeilleet Lieracin tuotteita?
Minkä kosteusvoiteen nimeen te vannotte syksyisin?

18.9.2015

NO JOS NYT MÄKIN - ELI SIIS URBAN DECAY -POSTAUS

Keneltäkään on tuskin jäänyt huomaamatta, että paljon hehkutettu Urban Decay on saapunut Helsingin ja Tampereen Sokoksille. UD tunnetaan eritoten Naked-paleteista ja luomivärinpohjustajasta, Eyeshadow Primer Potionista, joita moni kauneusbloggaaja lienee raahanneen kotiinsa ulkomailta ja ulkomaisista nettikaupoista jo kauan ennen merkin rantautumista kotimaan kamaralle.

Ensikosketukseni Urban Decayn meikkeihin tapahtui vasta viime syksynä. Tällöin tilasin Naked 3 -paletin ja aika pian sen jälkeen paljon kehutun luomivärinpohjustajan. Sitten joukkoon liittyi puuteri ja meikinkiinnityssuihke. Elo- ja syyskuun aikana olen täydentänyt kokoelmaani uudella Naked-paletilla ja peitevoiteella.
Omistan kaksi Naked-palettia: vaaleanpunertavia sävyjä sisältävän Naked 3:n ja erityisesti lämpimistä sävyistä tykkäävälle sopivan ihkaensimmäisen, alkuperäisen Nakedin. Suosikkini näistä kahdesta on ehdottomasti ensimmäinen versio. Paletista löytyy hyvin käytännöllisiä ja kauniita sävyjä kaltaiselleni tylsähkölle arkimeikkaajalle. On mattaruskeaa, kultaa ja jos vaikka mitä ihanaa. Erityismaininnan minulta saa paletin neljäs nappi, Sidecar. Ah. 

Naked-perheeseen kuuluu näiden kahden lisäksi viileähkö Naked 2 ja uutukaisin paletti, Naked Smoky, johon en ole vielä juurikaan perehtynyt. Lisäksi merkiltä löytyy kaksi Naked Basics -mattapalettia, joista erityisesti Naked Basics2 vetää minua puoleensa. Muita nakupaletteja tulen sen hankkimisen jälkeen tuskin ostamaan, sillä viileä sävymaailma ei ole enää juttuni. Vannomatta kuitenkin paras.

Naked-paletit kustantavat 49,90 euroa, mikä on mielestäni aika näppärä hinta 12 pigmenttisestä luomivärisävystä. Siinä missä irtoluomivärinappien tapauksessa vannon MAC:in nimeen, parhaat paletit tulevat mielestäni ehdottomasti Urban Decaylta. Jos jotain miinusta pitää keksiä, haluan narista vähän ekan version samettipakkauksesta. Se imee itseensä pölyä ja tuntuu muutenkin jotenkin ällöltä. 

Urban Decay on toki muutakin kuin luomivärejä ja niiden pohjustajia. 

Naked Skin -peitevoide on uusin UD-tuotteeni. Koska olen peitevoiteiden suurkuluttaja, olen aina innolla testaamassa uusia, vaikka kaapissa majailisi jo viisi avattua tuubia. Testailuni perusteella kyseessä on peittävä, mutta helposti ja siististi levittyvä peitevoide, joka ei kuivata samaan tapaan kuin toinen kauneusbloggaajien suosikki, MAC:in Pro Longwear Concealer. Sanoisin, että kyseessä on hitusen kosteuttavampi versio suosikkipeitevoiteestani, Narsin Radiant Creamy Concealerista. Toivon hullantuvani tähän täysin, sillä olen vähän kyllästynyt tilaamaan suosikkini netistä. 

Mikäli olet vailla luottopuuteria, suosittelen kokeilemaan merkin Naked Skin Ultra Definition Pressed Finishing Powder -kivipuuteria. Ja vaikka et olisikaan, kokeile silti. Maailman pisimmän nimen lisäksi puuterin ominaisuuksiin kuuluu ehkä maailman kaunein ja luonnollisin lopputulos. Omani on muutamaa murusta vaille loppu, ja aion ehdottomasti hankkia uuden. 

Viimeistelysuihketta etsivän kannattaa kokeilla All Nighteria. Kiinnityssuihketampiona minulla kesti hyvä tovi oppia käyttämään tuotetta oikein, eikä se aluksi herättänyt minussa suuria tunteita. All Nighter saa ihon näyttämään raikkaalta, vaikka olisit juuri yliannostellut puuteria. Samalla se lukitsee meikin paikoilleen. Parasta. (Tuote on tällä hetkellä loppu niin Sokokselta kuin Feeluniqueltakin ja olen pian pulassa. Yritin hankkia MAC:in Fix+:n korvikkeeksi, mutta sekin oli loppu. Kamalaa.)

Oletteko tekin innoissanne Urban Decaysta
vai alkaako kaikkialta tursuava hehkutus jo kyllästyttää?

29.8.2015

LOPPUKESÄN SUOSIKKIJUTTUJA

Jos olen noin muutenkin tylsä meikkaaja, olen ollut tänä kesänä vielä sata kertaa tavallista tylsempi. Olen viettänyt lähes koko kesän samalla naamalla. Normaalisti tiuhaan tahtiin vaihtuva huulipunakin on ollut melkein sama päivästä toiseen. Vaikka kesä on mennyt ihan muiden asioiden kuin meikkijuttujen parissa, olen kuitenkin ehtinyt innostua muutamasta tietystä tuotteesta, jotka esittelen teille pikaisesti. 

Benefitin Hoola-aurinkopuuteri on kevään Tuhkolman-reissulta mukaan napattu klassikkotuote, johon en ollut aluksi mitenkään erityisen hullaantunut. Hoola on minusta edelleen aika tavallinen, epäkäytännölliseen rasiaan pakattu, vähän ylihinnoiteltu, ei mihinkään suuntaan eritysen häkellyttävän ihmeellinen tyyppi. Siinä ehkä piileekin syy sille, miksi olen unohtanut hetkeksi toisen suosikkiaurinkopuuterini, Too Facedin Milk Chocolaten. Joskus tylsyys kiehtoo. Vaikka Hoola on aika perustavaraa, on siinä kaikki mitä aurinkopuuterilta haluan - sopivan neutraali sävy, mattaisuus sekä koostumus, joka levittyy siististi ja tasaisesti. 

NYX:in Butter Gloss -huulikiillot ovat olleet pari viimeisintä viikkoa parhaita kavereitani niiden kosteuttavuuden ja kätevyyden takia. Butter Glossit tuoksuvat karkilta, antavat huulikiilloiksi yllättävän paljon sävyä eivätkä tunnu tahmaisilta. Kaiken huipuksi Butter Glossit maksavat Beautyjoint.comissa viitisen euroa. Nämä ovat olleet kivoja vaihtoehtoja huulipunalle, joka tuppaa tällä hetkellä näyttämään kuivilla huulillani vähän epäimartelevalta. Omistan viisi Butter Glossia, joista kuvaan pääsivät suosikkini, eli lämmin pinkki Peaches and Cream ja viileämpi pinkki Strawberry Parfait.

MAC:in Strobe Creamin matkakoko on ollut minulla satunnaisessa käytössä viime talvesta asti. Se on palannut suosikkieni joukkoon taas nyt, kun olen innostunut uudestaan mineraalipohjasta. Koska en halua kasvojeni näyttävän elottoman mattaisilta, olen levittänyt mineraalimeikkipohjan alle aina Strobe Creamiä, joka antaa luonnollista hehkua. 

Muita kaavoihin kangistuneita?
Löytyikö postauksesta omia suosikkejanne?

27.8.2015

LAISKAN BLOGGAAJAN PALUU

Heippa taas! Blogini sammahti pienille kesäunille ilman ennakkovaroituksia. En suunnitellut pitäväni näin pitkää taukoa tai ylipäänsä taukoa ollenkaan. Opiskelun, työn ja blogin sekä ihan vaan elämän yhdistäminen on tuntunut hankalalta ja uudelta, ja olen jatkuvasti lykännyt uuden postauksen kirjoittamista. Mitään sen dramaattisempaa syytä blogitauolle ei ole ollut, kaikki on tosi hyvin! Kiitos, kun olette pysyneet mukana hiljaiselosta huolimatta!


Tässä muutama fun fact lähiajoilta:

- Uusi opiskelupaikkani on superihana ja tunnen olevani oikealla alalla ja sen lisäksi vielä parhaiden ihmisten kanssa. Olen tuntenut lähipäivinä ihan pakahduttavan syvää kiitollisuutta siitä, että jaksoin raataa keväällä itseni sisään huipputyyppien, -tapahtumien ja -kurssien keskelle. Herkkää ja dramaattista, mutta hankala säästellä ylistyssanoja, kun elämä tuntuu loksahtaneen paikoilleen. 

- Roaccutan-kuurin kanssa menee loistavasti. Koska Roa-postauksia on toivottu, tarkempaa analyysia aiheesta tippunee piakkoin! 

- Hankin vihdoin Naked-paletin ensimmäisen version ja olen ihan hulluna siihen. 

- Kosmetiikkaostokseni ovat olleet kesän aikana hyvin hillittyjä. Olen hankkinut äsken mainitsemani Naked-paletin sekä Idun Mineralsin meikkipohjan, pari huulipunaa ja ripsarin. Ennen kuin tulette onnittelemaan, voin kertoa tuhlanneeni laukkuihin. Kiinnostaisikohan ketään laukkupostaus tai pari näiden meikkijuttujen seassa?

- Olen kuunnellut koko kesän nonstoppina Robinia. Tästä olen ainoastaan ylpeä. 

Otan ilomielin vastaan postaustoiveita!

22.7.2015

KUUKAUSI ROACCUTANIA & VINKKEJÄ OMAN SURVIVAL KITIN KOKOAMISEEN

(Ne, joita ei kiinnosta ihonhoito- ja lääkehorinat, nähkäämme seuraavassa postauksessa!)

Kirjoitin teille Roaccutan-kuurini etenemisestä viimeksi ekan viikon jälkeen. Nyt käyttöpäiviä on takana jo 38, joten pieni väliraportti lienee paikallaan. 

Lääke on tehonnut minulla hyvin ja nopeasti. Kasvojeni iho on jo lähes puhdas, samoin rinta. Myös selkäni ehti parantua välillä melkein kokonaan, kunnes muutama päivä sitten, juuri ennen ekaa kontrollikäyntiä, se otti jostain syystä vähän takapakkia. Myös kasvoihini - jotka eivät tosiaan missään vaiheessa ole olleet suurin ongelmapesäke - on ilmestynyt parin päivän sisällä muutama uusi finni. Naisille tyypillisiä kuukausittaisia hormonijuttuja, kenties?

Kuurin aikana ilmestyneistä epäpuhtausista on kuitenkin ainakin minun tapauksessani ollut nopea päästä eroon. Koska Roa kuivattaa ihoa niin hurjan tehokkaasti, kasvoilleni eksyneet finnit ovat alkaneet kuivahtaa 24 tunnin sisällä niiden huomaamisesta. Finnejä ei tule mieleenkään räplätä, sillä Roan ohentama iho ja epäpuhtauksien näprääminen aiheuttavat helposti arpia. Tämä on mielestäni kuurin hassuimpia puolia - Roaa kun syödään usein myös arpeutumisen ehkäisemiseksi, mutta toisaalta se kuivattaa ja ohentaa ihoa niin, että arpia syntyy muutenkin normaalia helpommin. Vähän nurinkurista on myös se, että iho-ongelmaan syötävä lääke aiheuttaa lisää iho-ongelmia aina ihottumasta alkaen...

Sitten niihin sivuvaikutuksiin. Sivuvaikutukset alkoivat jo ekalla viikolla ja keskittyvät minulla lähinnä huuliin ja sitten vähän kurjempaan juttuun - mielialaani. Kasvoillani kuivuminen on erityisen pahaa nenän ja leuan alueella, mikä on vaikeuttanut paljon meikkaamista. Tämän takia en pysty enää käyttämään kosteuttavia meikkivoiteita, vaan ihoni kelpuuttaa jostain syystä enää pelkästään jauhemaiset mineraalimeikkivoiteet ja Giorgio Armanin Luminous Silkin. Pahin aavikko on kuitenkin huulilla ja huultenympäryksillä. Pystyn edelleen käyttämään huulipunaa, mutta suupieleni halkeilevat jatkuvasti ja saavat minut näyttämään välillä aika sairaalta. Näytän usein siltä, että olen unohtanut pyyhkiä suuni ruokailun jälkeen. Ongelmaan on auttanut paljon apteekista hankkimani Bevita R -huulivoide, jota ladon huulten alueelle eritoten yön ajaksi. Jos unohdan jokailtaisen voitelun, saan aina hävetä seuraavana päivänä viimeistään, kun rohtunut suupieleni rapsahtaa rikki työpaikan taukohuoneessa eväitä syödessä. 

Ainoa oikeasti harmittava sivuvaikutus liittyy mielialaani. Minun on ilmeisesti tapana imuroida jonkinlainen mielialavaikutus kaikista lääkkeistä, joiden sivuvaikutuslistalla se on, mutta kieltämättä tämä vähän yllätti. Roan mielialavaikutukset koskettavat erityisesti nuoria miehiä, joten en kuulu sukupuoleni takia suurimpaan riskiryhmään. Aloin kuitenkin huomata muutaman käyttöviikon jälkeen - ööh - näin lievästi sanottuna hieman kasvanutta räjähdysherkkyyttä, negatiivisuutta ja ankeutta. Luulin mielialaoireiluani aluksi normaaleiksi pms-oireiksi, mutta kun ne eivät kadonneetkaan monen viikon odottelun jälkeen, aloin huolestua. Onneksi lääkäri otti huoleni vakavasti, eikä missään vaiheessa epäröinyt oireideni todenperäisyyttä, vaikka sanoikin, ettei kyseisestä sivuvaikutuksesta ole raportoitu hänelle aikoihin. Sain suosituksen pitää pari-neljä viikkoa taukoa koko lääkkeestä ja jatkaa sitten 20 mg:n päiväannoksella. Aikaisemmin söin lääkettä vuoropäivin yhden ja kaksi 20 mg:n kapselia. Tällä hetkellä meneillään on toka taukopäivä, mutta malttamattomana tyyppinä tuskin jaksan venyttää taukoa paria viikkoa pidemmäksi. Tahtoisin hoitaa Roan mahdollisimman nopeasti pois päiväjärjestyksestäni. Täytyy toivoa, että tauko ja annostuksen pienentäminen kirkastavat mielialan takaisin normaaliksi.

Sivuvaikutuksista huolimatta olen - uskokaa pois - edelleen tyytyväinen kuurin aloittamiseen. Huulten ja suupielien kuivuminen sekä mielialajutut ovat suurimpia tällä hetkellä kokemiani sivuvaikutuksia. Ensimmäisillä viikoilla koin hetken aikaa myös selkäkipuja ja jonkinlainen ihottumakin yritti tunkea kroppaani, mutta molemmista on päästy jo eroon. 

Koska itse janosin ennen kuurin aloittamista erilaisia tuotevinkkejä, kokosin tähän vielä pienen selviytymispakkaukseni Roaccutan-kuurin varalle. Pidin huulirasvaa ilmeisesti niin itsestäänselvyytenä, että unohdin sen kuvista kokonaan. 


Kasvot
Koska Roaccutan tekee ihosta kuivan, helposti punoittavan ja kaikin puolin herkän, parhaissa tällä hetkellä käyttämissäni kasvovoiteissa ei ole juurikaan tuoksua. Meikin alle laitan usein Kiehl'sin Skin Rescueria tai La Roche-Posayn epäpuhtauksiin taipuvaiselle ja aknehoitojen kuivatamalle iholle tarkoitettua Effaclar H -voidetta. Effaclar H on muuten ihana, mutta siinä on vähän turhan kirpeä tuoksu iholle, jossa on pahimmillaan kuivuuden aiheuttamia haavoja. Niitä kaikkein kuivimpia kohtia varten minulla on La Roche-Posayn Cicaplast Baume B5 -voide, josta kerroin jo tässä postauksessa. Kyseessä on paksu, hoitava ja korjaava voide, jota levitän öisin kuiviin laikkuihin, ihon pieniin pintanaarmuihin (joita tunnun saavan nykyisin tosi helposti) ja välillä myös repaleisiin suupieliin. Kyseinen voide on Bevita R -huulirasvan lisäksi paras löytöni koko kuurin aikana. Silmänympärysvoiteena käytän Cliniquen paksua, mutta kuitenkin melko nopeasti imeytyvää All About Eyes Rich - silmänympärysvoidetta.


Puhdistustuotteet
Pesen silmämeikkini kookosöljyllä, mutta purkki oli vähän turhan äklö ja kärsinyt tähän kuvaan... Muun meikin pesen pois aina joko Cliniquen geelimäisellä Liquid Facial Soap Mild  -putsarilla, joka on saippuamaisesta tuoksustaan huolimatta hellävaraista tai Avenen Extremely Gentle Cleanser Lotionilla, joka on Cliniquen putsaria kosteuttavampaa ja maitomaisempaa, eikä sitä tarvitse huuhdella vedellä. Ihon turhaa raapimista ja hankaamista kannataa välttää kuurin aikana, ja siksi ahkeran meikkaajan fiksuin valinta saattaa olla putsari, jota ei tarvitse huuhdella pois. Ainakin minun ihoni on niin herkässä kunnossa, että pelkkä pyyhkeellä kuivaaminen saa naaman punoittamaan kuin tomaatti. Toisaalta kuvassa näkyvä Avenen puhdistustuote jättää iholle öljyisen kalvon, jonka moni saattaa haluta huuhdella huolellisesti ja samalla myös väkisinkin vähän rajusti pois, mistä syntyy taas iholle ärsyyntymiskierre... Valintoja, valintoja!

Vartalo
Vartaloni ei ole rutikuivassa kunnossa, mutta rasvaan sitä silti tunnollisesti. Tällä hetkellä käytössäni on La Roche-Posayn voide, jonka nappasin hyvään hintaan Feeluniquen aleista, mutta kaikkein eniten olen tykännyt apteekin Ceralan-voiteesta. Kuvassa olevassa purkissa häiritsee lähinnä tuoksu, jonka pelkään olevan herkälle iholleni vähän liikaa. Siksi suosin Ceralania, jota minulla ei ikävä kyllä tällä hetkellä kaapissani ole.

Muita kropanhoitotuotteita ei sitten tarvitakaan, sillä kuurin aikana esimerkiksi kuoriminen on ehdottomasti kiellettyä. Itse sain kokea kiellon todenperäisyyden kantapään kautta, kun lähdin kuorimaan iholle jämähtäneitä itseruskettavan jättämiä läikkiä ja tuloksena olivat käsivarret, jotka näyttivät lähinnä siltä, että olin kierinyt piikkilangassa. Onneksi jäljet paranivat, eikä niistä jäänyt arpia! Älkää siis missään nimessä kuoriko ihoa edes hellästi kuurin aikana! Itse kuorimisprosessi ei sattunut yhtään, mutta lopputuloksen nähtyäni meinasi taju ja järki lähteä. Roa osaa aina yllättää, hah.

Silmät
Roaccutan saattaa kuivattaa silmiä. Itse kuulun niihin onnekkaisiin, joiden silmät ovat ympäri vuoden kuivat ja helposti punoittavat. Käytän myös ahkerasti silmiäni entisestään kuivattavia piilareita, joten silmätipat olivat ehdoton hankinta. Silmätippojen merkillä tuskin on kamalasti väliä. Itse valitsin ekan purkin, jota apteekkari suositteli.

Moni piilarinkäyttäjä vaihtaa Roa-kuurin aikana silmälaseihin, muttei vaihto ole ollut ainakaan minun tapauksessani ihan yksinkertainen, eikä täyteen piilarikieltoon ole onneksi ollut tarvetta. Siinä missä piilolinssit kuivattavat helposti silmiäni, lasit taas hiertävät lääkekuurin kuivattaman nenäni ihon rikki, niin että nenälläni on aina lasit riisuessani punaiset ja kipeät kuopat. Ongelmia kerrakseen, mutta lähes kaiken kanssa voi elää, kunhan vain uiskentelee voiteissa.

Toivottavasi postauksesta oli apua muille samalla kuurilla oleville tai sitä harkitseville! 

21.7.2015

VUODEN PARAS RIPSARILÖYTÖ

Hups, blogissani on ollut pidemmän aikaa hiljaista. Yöhön asti venyvät kesätyövuorot ja meneillään oleva Roa-kuuri ovat vaikuttaneet paljon meikkaamisintooni, eikä bloggaaminen ole tuntunut hetkeen luontevalta. Kun iho on lääkekuurin takia rutikuiva ja vuorokausirytmi ihan omituinen, on ollut virkistävää keskittyä välillä ihan muihin juttuihin kuin purkkeihin, miten piristäviä ne nyt yleensä ovatkin. Nyt, kun ihoa on ihan pakko hoitaa, ei mikään kosmetikkaan liittyvä ole jaksanut innostaa vanhaan tuttuun tapaan. Siksi olen suosiolla pitänyt pientä taukoa kosmetikkaintoilusta, jotta en vahingossakaan kadottaisi intoani lopullisesti. Tässä kuitenkin taas olen, kiitos, kiitos ja kiitos, kun olette pysyneet mukana!

Tänään esittelen teille kivan ripsarin.

Omistan tosi vaatimattomat miniripset. Ne eivät ehkä ole lyhyimmästä päästä, mutta hennot, piikkisuorat ja kaikkea muuta kuin tuuheat ne ainakin ovat. Ilman ripsaria näytän valjulta ja kaljulta, mutta koska ripseni käyttäytyvät hankalasti, kovin harva ripsarikaan pystyy auttamaan loputtomiin. Näihin ripsiin ei tosiaankaan vain sutaista ohutta kerrosta ripsaria ja lähdetä freesin näköisenä ulos, ehei. Hennot ripseni janoavat erityisesti tuuheutta ja ripsentaivuttimella huijattua kaarevuutta. Kuten sataan kertaan mainittua, käytän aina vedenkestävää ripsaria alla ja usein vielä vesiliukoista päällä. Vedenkestävä pitää taivutukset paikallaan ja vesiliukoinen ripsari tuo vaadittavan volyymin. 
Nappasin jo monta kuukautta sitten Beaytybaysta ostoskoriini Too Facedin paljon kehutun Better Than Sex -ripsarin. Vähän kiusaannuttavalla nimellä, jättimäisellä harjalla ja söpöllä vaaleanpunaisella hylsyllä varustettu ripsari on vilahdellut tiheään tahtiin Youtube-videoissa ja saanut paljon kehuja.

Kuten varmaan kaikki muutkin ripsarit maailmassa, myös Better Than Sexin luvataan antavan tuuheutta ja pituutta jo yhdellä kerroksella. Ripsarin sanotaan olevan pitkäkestoinen, tahrimaton ja tekevän ripsistä kaikin puolin ihan mielettömät.  Hulluja lupauksia, mutta minkäs vietävissä olevana ripsivammaisena teet. Ostettavahan se oli.
Better Than Sex on osoittautunut muutaman kuukauden ahkeran käytön perusteella varsinaiseksi päivien pelastajaksi. En ymmärrä, miten olen pärjännyt ilman tätä. Vaikka moni vesiliukoinen ripsari lässäyttää vedenkestävänkin ripsarin päälle sudittuna piikkiripseni, tämä ei sitä tee. Ripset pysyvät kaarevina ja saavat muutamalla harjanvedolla ison annoksen lisäpituutta ja -tuuheutta. Kokeilin tätä kerran huvikseni ilman taivutusta ja vedenkestävällä ripsarilla tehtyä aluskerrosta, ja huh, ripseni eivät jääneetkään ihan piikkisuoriksi, kuten yleensä. 

Olen myös tykästynyt vaaleanpunaiseen, painavantuntuiseen hylsyyn ja isoon harjaan, joka ei koostaan huolimatta ole hankalakäyttöinen. Pakkaushasmterina tiedän jo piteleväni kädessä esinettä, joka on hyvin hankala heittää jossain vaiheessa roskiin, hah.
Suosittelen kaikkia tuuheampia ripsiä kaipaavia etsimään Too Facedin Better Than Sex -ripsarin käsiinsä! Omani tilasin Beautybaysta noin 20 euron hintaan ja uusi kappale lähti mukaan Tukholman Sephorasta. 


Mikä on teidän luottoripsarinne?

10.7.2015

GIORGIO ARMANIN LUMINOUS SILK & VIHDOINKIN ELÄVIEN KIRJOIHIN PALANNUT IHO

Roaccutan-kuuri on pistänyt meikkipohjarutiinini uuteen uskoon. Erityisesti muutoksia on tapahtunut meikkivoiderintamalla. Ihoni oli ennen Roaccutanin aloittamista pintakuivuuteen taipuvainen sekaiho, joka kiilteli helposti t-alueelta, mutta kuivui poskilta. Nyt ihoni on kauttaaltaan kuiva ja kuoritutuu jatkuvasti erityisesti nenästä ja leuasta. Olen saanut unohtaa puuteripaperit ja kiiltelyn kyttäämisen kokonaan ja päässyt niiden sijasta stressaamaan siitä, mistä milloinkin roikkuu ihoriekaleita. Iho-ongelmani eivät ole aiemmin ylettäneet suurella mittakaavalla naamaani saakka, mutta nyt nimenomaan kasvoistani on tullut se sotatantere, josta saan peitellä milloin mitäkin punoitusta, haavaa ja kuivaa läikkää.

Hämmästyksekseni olen joutunut hylkäämään myös kosteuttavat ja kuulaan lopputuloksen jättävät meikkivoiteet, ja korvaamaan ne paksummilla, kaiken järjen mukaan myös kuivattavammilla vaihtoehdoilla. Siinä missä tykkäsin pitkään sekoitella kasvoilleni Narsin Sheer Glow -meikkivoidetta ja saman merkin sävyttävää päivävoidetta, nyt ne pakkautuvat kasvojeni kuiville laikuille ja saavat koko kasvojen ihon näyttämään sairaalta. Hassua. Olin kuvitellut, että kuurin aikana saisin vaihtaa meikkivoiteet entistä kosteuttavampiin tai jopa hylkäämään ne ihan kokonaan. Mutta ei, ihoni näyttääkin kaikkein terveimmältä jauhemaisen mineraalimeikkivoiteen ja uusimman löytöni, Giorgio Armanin Luminous Silk -meikkivoiteen kanssa!
Olin suunnitellut opiskelijabudjetilleni ökyhintaisen Luminous Silkin hankkimista jo kauan, mutta olettanut sen olevan ehkä liian paksua, mattaista ja kuivattavaa iholleni, jossa on usein kuivia laikkuja ihan ilman mitään myrkkylääkkeitä - ja voiteitakaan. Kun jouduin harmikseni jättämään suosikkini, Narsin Sheer Glow'n odottamaan lääkekuurini jälkeistä aikaa, innostuin Luminous Silkistä uudestaan. Päädyin tapani mukaan selailemaan arvosteluja ja löysin muutamia mainintoja kyseisestä meikkivoiteesta Roaccutaniin yhdistettynä. Seuraavana päivänä riensin innoissani Stockan Armani-tiskille testaamaan tuotetta, ja siinä samassa tein jo ostopäätöksenkin. 

Armanin nettisivujen mukaan Luminous Silk on kevyt, helposti kerrostettavissa oleva, kaikille ihotyypeille sopiva kosteuttava meikkivoide. Pitkään hyvin nestemäisellä Sheer Glow'lla meikanneena Luminous Silkin koostumus tuntuu melko geelimäiseltä ja huomattavasti Sheer Glow'ta helpommin käsiteltävältä. Vaikka ostamani sävy on hankittu rusketetulle iholleni, johon en ikinä levitä itseruskettavaa kuin kaulasta alaspäin, on meikkivoiteesta helppo tehdä ohut ja luonnollinen kerros kasvoille näyttämättä siltä, että pääni on eri sävyä muun kropan kanssa. Tämä oli yllättävä ominaisuus, sillä olen tottunut aina itseruskettavaa käyttäessäni laittamaan meikkivoidetta tavallista ronskimmalla kädellä peittääkseni vitivalkoisen naamani. Tällöin lopputulos on väistämättä vähän vähemmän luonnollinen. 

Eniten yllätyin kuitenkin siitä, ettei meikkivoide tarraa kuiviin laikkuihin. Ihan käsittämätöntä, oikeasti! Kun ihoni meni tosi kuivaan kuntoon ja tajusin, etten voisi enää käyttää vanhoja meikkivoiteitani, kuvittelin, etten voisi ylipäätään meikata enää ennen kuurin loppumista. Luminous Silk tekee ihosta silkkisen, luonnollisen ja tasaisen näköisen. Kuivat laikkuni eivät näy kuin ihan vierestä kyylättäessä, jos silloinkaan. Jopa poikaystäväni huomasi, ettei ihoni yhtäkkiä enää näyttänytkään repaleiselta. Lopputulos on aiemmin käyttämiini melko kuulaan ja hehkuvan lopputuloksen jättäviin meikkivoiteisiin verrattuna mattainen, muttei suinkaan pakkelinen, luonnoton tai kuiva.

Uskoisiko alla olevista kuvista, että syön tällä hetkellä ihon ihan puhki kuivattavaa lääkekuuria? No ei munkaan mielestä!
Ainoa moittimisen arvoinen seikka tässä meikkivoiteessa on sävyvalikoima. Sävyt ovat nimittäin aika punapohjaisia. Punapohjainen sävyni, 5.5, sopii hyvin feikkirusketukseeni, joka jostain syystä taittaa ihonsävyäni enemmän neutraalista/keltaisesta punertavaan, mutten tiedä, löytäisinkö valikoimasta ihan täydellistä, kaulaani sulautuvaa sävyä luonnolliselle, enemmän keltaiselle kuin punaiselle ihonsävylleni. En tosin ole perehtynyt vaaleampiin sävyihin kovin tarkasti, mutta ainakin ymmärtääkseni valikoima painottuu enemmän punapohjaisiin sävyihin. Ja no joo, onhan se 56 euron hintakin ihan järkyttävä. Noin muuten olen kuitenkin valtavan tyytyväinen hankintaani!


Oletteko te kokeilleet Luminous Silkiä?
Osaisiko joku minua fiksumpi selittää, miksi kuiva ihoni ei tykkääkään ohuista ja kosteuttavista meikkivoiteista, vaan vaatii mineraalimeikkiä tai muuten vain paksumpaa koostumusta?

3.7.2015

KESÄKUUN TYHJÄT PURKIT

DSC_3843
DSC_3842
Kesäkuu näytti olleen ihonhoitopainotteinen. Käytin loppuun kaksi kosteusvoidetta, yhden silmänympärysvoiteen, minipaketillisen meikinpuhdistusliinoja ja matkakokoisen meikinkiinnityssuihkeen. Lisäksi heitin jemmoista roskiin aikamoisen kasan kaikenlaista, mitä en enää tohtinut kuvata ja esitellä, muun muassa ikivanhoja voiteita. 

1. Ceralan - Hoitava perusvoide
Tätä minulle suositeltiin apteekissa, kun kerroin etsiväni kosteusvoidetta Roaccutan-kuurin kiduttamalle iholle. Ceralan on tarkoitettu kuivalle ja atooppiselle iholle, mutta hyvästä kosteutustehostaan huolimatta se ei ole äklönrasvaista, vaan mukavasti levittyvää ja nopeasti imeytyvää. Miellyttävää, kuten apteekissa kerrottiin. Käytin 100 gramman purkin loppuun alle kahdessa viikossa, mikä kertonee ihoni janoisuudesta. Hankin purkin loputtua vaihtelun ja Feeluniquen tarjouksen vuoksi pumppupullollisen La Roche-Posayn voidetta, mutta Ceralan peittoaa sen ylivoimaisesti. 

2. Nivea Soft -kosteusvoide
Hyvä ja edullinen perusvoide, johon ihastuin viime talvena. Tämä taisi olla kolmas viimeistä pisaraa myöten käytetty tuubini. Tykkään.

3. Urban Decay All Nighter Makeup Setting Spray (matkakoko)
Pidin tätä pitkään ihan turhana, ja avauduinkin tuotteesta maaliskuun puolella myös täällä. Huhtikuun kulmilla All Nighterista tuli minulle oikein hyvä kaveri. Se toden totta pidentää meikin kestoa ja tuo iholle raikkaamman ilmeen. Matkakokoinen 30 ml:n pullo on myös näppärä ottaa mukaan, mutta pienehköstä koostaan huolimatta se kesti lähes päivittäisessä käytössä kolmisen kuukautta. Uusi pullo on jo otettu käyttöön!

4. Kiehl's Creamy Eye Treatment with Avocado
Kiehl'sin avokadosilmänympärysvoide on ensimmäinen kuivilla silmänalusillani oikeasti toiminut silmänympärysvoide. Koostumus on jännä - paksuhko voide nimittäin muuttuu iholla vetisentuntuiseksi. Olen ollut tähän ihan hulluna viime kesästä asti, mutta nyt ostin vaihtelun vuoksi toista voidetta, josta pidän ihan yhtä paljon.

5. Sephora Express Clansing Wipes
Sain viime Sephoran-reissullani ostosten kylkiäisenä goodie bagin, johon tämä minipakkaus meikinpuhdistusliinoja kuului. En ole muistaakseni koskaan aikaisemmin kokeillut moisia, joten en osaa kirjoittaa näistä mitään kattavaa ja vertailevaa raporttia. Meikki lähti näillä hyvin liikkeelle, mutta kuivalle iholleni liinat tuntuivat liian rajuilta. (Tajusin vasta nyt meikinpuhdistusliinojen kätevyyden. Miten olen voinut elää näin pimennossa kohta 22 vuotta?)

1.7.2015

ONNELLINEN

2706-2015-0930199780015761616_1
Hiiskuin vasta jokunen aika sitten blogini puolella siitä, mitä viime kevääni on sisältänyt. Kertauksena - hain opiskelujen ja töiden ohella uutta opiskelupaikkaa kotikaupungistani, ja olin loppukeväästä ihan hemmetin väsynyt. Olin kokeen jälkeen niin varma epäonnistumisestani, että otin heti seuraavana aamuna masennuspäissäni yhteyttä erääseen silloisen yliopistoni opettajaan suunnitellakseni ensi vuoden opintojani ja hyväksyäkseni syksyllä jatkuvan puolitamperelaisuuteni. Viimeistään kesäkuun puoliväliin mennessä olin unohtanut koko pääsykokeen niin huolellisesti, että meinasin moneen kertaan ostaa kasan VR:n lippuja Helsinki-Tampere-välille ensi syksyä varten. Aloin jännittää tuloksia vasta viime sunnuntaina, kun havahduin niiden julkistamispäivämäärän olevan tosi lähellä.

Eilen aamupäivällä sain sitten tietää, että kaikki väsymys, raataminen ja sosiaalisen elämän laiminlyönti olivat kaiken vaivan arvoista. SAIN KUN SAINKIN HALUAMANI OPISKELUPAIKAN HELSINGIN YLIOPISTOSTA, VALTIOTIETEELLISEN VIESTINNÄSTÄ!

Olen vieläkin ihan ällikällä lyöty. Ja onnellinen ja kiitollinen. Voisin ladata koko tekstikentän täyteen sydämiä.

Palaan normaalien postauksien pariin, kun tämä ihmeellinen olo vähän tasoittuu!

26.6.2015

LIEBSTER AWARD -HAASTE


High & Light -blogin Henna ja Mennen ja tullen -blogin Fanni heittivät minua haasteella nimeltä Liebster AwardLiebster Awardin tarkoituksena on kerätä näkyvyyttä vähän pienemmille, alle 1000 lukijan blogeille. 

Haasteen säännöt ovat seuraavanlaiset:

1. Postaa haaste blogiisi
2. Kiitä bloggaajaa, jolta sait haasteen ja linkkaa takaisin hänen blogiinsa
3. Kirjoita 11 satunnaista faktaa itsestäsi
4. Vastaa nimeäjäsi 11 kysymykseen ja keksi omat 11 kysymystä
5. Nimitä 11 bloggaajaa, jolle tahdot tämän palkinnon antaa
6. Ilmoita ehdokkaille (jotka päätit kohdassa 5.) haasteesta.



11 satunnaista faktaa minusta:
IMG_0034

1. Kun löydän superkivan ja kohtuuhintaisen vaatteen, vaikkapa paidan, saatan ostaa hetken päästä uuden kappaleen jemmaan. Näin varsinkin, jos kyseessä on jokin herkästi tahriintuva väri, jonka jokin tyhmä likatahra voisi lopullisesti pilata. Moni pitää tätä tapaa ihan naurettavana, mutta yhtäkään tuplaostosta en ole katunut. 
2. Saan välillä pinnistellä muistaakseni, etteivät kaikki ihmiset jaa samaa (parasta) huumorintajua mun kanssa. Mulla on välillä tapana laukoa vakavalla naamalla omasta mielestäni ihan selvästi vitsiksi luokiteltavia typeryyksiä, joiden takia moni ihminen on erehtynyt luulemaan mua ihan käsittämättömän palikaksi tai ylimieliseksi, taitojeni todellisesta tasosta vieraantuneeksi ääliöksi. Hahaa. 
3. Haluaisin olla isona muusikko-näyttelijä-kirjailija-valokuvaaja-yhteiskuntatieteilijä-psykoterapeutti. Äsken luottelemani lista on ollut lähes sama jo ainakin yläasteelta saakka. Toivon todella, että elämä antaisi aikaa toteuttaa kaiken. Puolentoista-kahden vuoden päästä taskussa on toivottavasti kandin paperit yhteiskuntatieteistä, sen jälkeen houkuttaisi lähteä opiskelemaan vielä jotain ihan muuta. Haluan myös käyttää enemmän aikaa musiikkiprojekteihini ja kirjoittamiseen. 
4. Soitin 9-vuotiaasta 16 vuoden ikään saakka selloa. Se ei ollut ihan oma juttuni, mutta nyt parikymppisenä soittotaito tekisi mieli kaivaa uudestaan esiin. Musiikkillinen vahvuuteni on ehdottomasti laulamisessa, mutta soitan myös kitaraa ja pianoa. 
5. Täytän lokakuussa 22, mutta mua luullaan edelleen jatkuvasti juuri lukion aloittaneeksi. Aina välillä loukkaannun tästä, koska usein mua luullaan samalla myös tyhmäksi. 
6. Ärsyynnyn mustavalkoisesta ajattelusta ja ihmisten ilkeydestä. Ja myös siitä, jos joku luulee mua tyhmäksi, koska näytän nuorelta ja olen esimerkiksi blondi. Ärsyynnyn, kun ihmiset yllättyvät siitä, että mulla onkin aivot. Toivoisin ihmisten olevan avarakatseisempia ja vähemmän tuomitsevia. 
7. Pyrin kiinnittämään päivittäin huomiota hyviin ja kauniisiin asioihin elämässäni. Uskon, että meillä on paljon valtaa oman elämämme luomissa ja että jatkuva peloissa ja muissa negatiivisissa ajatuksissa vellominen saa meidät lopulta kohtaamaan ne suurimmat pelkomme. Oon pohjimmiltani aika pelkuri, mutta kasvamassa siitä ominaisuudesta irti. 
8. Olen feministi.
9. Oon poseerannut valokuvissa samoilla tavoilla niin kauan kuin oon vain osannut seistä ja istua paikoillani. 
10. Syön ihan uskomattomia määriä suklaata. Moni kaverinikin on ihmetellyt, miten pystyn ahtamaan itseeni niin paljon rasvaa ja sokeria. En tahtoisi nähdä omia sisäelimiäni. 
11. Oon täysin nolla teknisten laitteiden kanssa. Oon aina se, kenen puhelin katoaa verkosta ja joka ei osaa liittyä johonkin hiton wifi-verkkoon tai vahinkotykkäilee Facebookissa. Kaipaan palikkapuhelimia. 


IMG_0453

Fannin kysymykset:

1. Mihin matkustaisit, jos voisit matkustaa minne tahansa?
Tällä hetkellä tekisi mieli Lontooseen, mutta toisaalta olisi kiintoisaa käydä jossain oikeasti kaukana, vaikka Australiassa. 

2. Mikä on lempituoksusi?
Ainakin sade, vastaleikattu nurmikko ja kahvi herättää positiivisia fiiliksiä, jollain hassulla tavalla myös metroasemat muualla, paitsi täällä Helsingissä. Hajuvesistä lempparini on se ainokaiseni, Marc Jacobsin Daisy Sorbet. Myös muut Marc Jacobsin tuoksut on mun mieleeni. 

3. Mikä oli lapsuutesi lempisatu?
Niitä oli tosi monia. Tykkäsin erityisesti kaikista vähän pelottavista, vaikka olin - ja olen edelleen - ihan nössö. Susi ja 7 pientä kiliä oli yksi lemppareista. Mummolassa pyysin mummoa aina lukemaan Kaalinpää-nimisen sadun. Se oli muistaakseni vähän lällympi.

4. Meri vai järvi?
Meri. Oon aina asunut lähellä merta. 

6. Mitä musiikkia kuuntelet juuri nyt (tai mikä on tehosoitossa)?
Yksittäisistä biiseistä Family of the Yearin Hero ja Belle & Sebastianin Nobody's Empire, albumeista Empire of the Sunin Ice on the Dune.

7. Mikä on bravuurileivonnaisesi tai ruokalajisi?
Intialaisen ja nepalilaisen ruuan valmistaminen onnistuu multa yllättävän hyvin. Oon erityisen hyvä ruokien maustamisessa! Leivonnaisista browniet ja muffinssit kuuluu bravuureihin.

8. Mikä on lempikirjasi?
Tähän pitäisi varmaan vastata jollain hienolla, maailmaa mullistavalla teoksella, mutta olen rehellinen: Harry Potter -sarja. Sekin on hei omanlainen maailmanmullistaja. Oon myös hulluna Pohjois-Koreaa ja uskonnollisia liikkeitä, eritoten niistä irrottautumista, käsitteleviin kirjoihin. 

9. Miten meikkaat arkisin?
Aika samalla tavalla kuin juhlaankin, mutta vähän kevyemmin. Huoliteltu, mutta mahdollisimman luonnollinen pohja ja kevyt silmämeikki kuuluvat kuvioon. Mun arkimeikistä löytyy aina ainakin meikkivoide, puuteri, aurinkopuuteri, poskipuna, sävyjä mun MAC-luomivärinelikosta, ripsari, kulmatuote ja rajaustuote. Ja huulipunaa on pakko olla ihan aina. 

10. Miten pukeuduit teininä?
Välillä ihan järkyttävällä tavalla, apua! Olin yläasteen alussa poikatyttö, loppupuolella joku hipsterin esiaste sekoitettuna runotyttöhippiin. Lukiossa olin aika tavallinen. 

11. Mitä karkkeja valitset irtokarkkipussiin?
Ihan paras kysymys! Niitä vaalean- ja tummanruskeakuorrutteisia lakuja, jogurttirusinoita, kirpeitä tutteja, amerikanpastilleja, maissipalloja, Susu-paloja ja keltaisella sitruunajutulla kuorrutettuja lakurakeita.

Hennan kysymykset:

1. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?
Tarve purkaa kosmetiikkahössötystä muillekin kuin kuuroille korville, eli poikaystävälle ja meikkaamisesta ei niin kiinnostuneille kavereille. Toki myös rakkauteni kirjoittamista ja valokuvaamista kohtaan olivat ratkaisevia asioita. 

2. Millä tuotteella yleensä aloitat meikkaamisen?
Laitan aina ensimmäisenä kosteusvoidetta, sitten meikkivoidetta. Toisinaan laitan ennen meikkivoidetta primeria ja peitän peitevoiteella esimerkiksi nenänpielien punoitusta, mutta useinmiten se välivaihe jää pois.

3. Jos voittaisit arvonnassa 10 kappaletta tuotteita yhdeltä vapaavalintaiselta kosmetiikkabrändiltä, minkä brändin tuotteita valitsisit?
Hankala valinta! Todennäköisesti Narsin tuotteita, mutta vahvoja vaihtoehtoja olisivat myös esimerkiksi Urban Decay, MAC ja Origins.

4. Vältteletkö jotain kosmetiikan ainesosaa? Jos välttelet, niin mitä ja miksi?
En mitenkään hysteerisesti.

5. Opiskeletko tai työskenteletkö kauneusalalla, vai onko kosmetiikka vain harrastus?
Kosmetiikka on mulle rakas, vielä aika uusi harrastus.

6. Tunnetko olosi kotoisaksi julkisilla paikoilla myös ilman meikkiä?
Ennen kyllä, mutta nykyisellä ihollani en niinkään. Harmi. 

7. Milloin viimeksi poistuit mukavuusalueeltasi?
Viikko sitten, kun päätin ruveta kesänörtiksi lueskelemalla matikkaa, joka on aina ollut kaukana mun erityisosaamisesta. Sujui muuten paremmin kuin osasin ikinä toivoa!

8. Mainitse jokin holy grail -kosmetiikatuotteesi?
MAC:in voidemainen Paint Pot -luomiväri sävyssä Painterly on tähän mennessä paras löytämäni luomivärinpohjustaja. Vieraannun jatkuvasti enemmän Urban Decayn klassikkoprimerista, sillä se ei vain tykkää tulla toimeen mun paksun peitevoidekerroksen kanssa, joka on ihan välttämätön ennen kuin voin levittää mitään primeria ja luomiväriä mun tummille luomilleni. 

9. Lempparisiveltimesi?
Ykkössijan jakavat tällä hetkellä Ecotoolsin Custom Coverage Buffing Brush ja Real Techniquesin Base Shadow Brush.

10. Mitä haluat saavuttaa blogillasi?
Onnistumisfiiliksiä. Ne voivat syntyä niin omasta mielestäni onnistuneista postauksista, kivoista kommenteista kuin vaikka uusista lukijoistakin. Toivon, että blogistani välittyy aito innostus tekemääni kohtaan.

11. Viimeisenä klassikko, eli mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle?
Ainakin kitaran ja varmaan myös kyniä ja paperia.


Kysymykseni haastamilleni bloggaajille:

1. Noloin meikkimokasi?
2. Minkä kosmetiikkabrändin toivoisit saapuvan Suomeen?
3. Kuinka paljon käytät keskimäärin rahaa kosmetiikkaan kuukaudessa?
4. Minkä biisin kuullessasi suljet takuuvarmasti radion?
5. Mikä on omituisin tapasi?
6. Mitä tykkäät syödä aamupalaksi?
7. Missä ammatissa et voisi ikinä kuvitella itseäsi? Miksi?
8. Suosikkikouluaineesi peruskouluaikoina?
9. Jos saisit nyt 1000 euroa, jotka sinun tulisi käyttää heti, mitä ostaisit?
10. Juna vai bussi?
11. Millainen olisi unelmiesi koti ja missä se sijaitsisi?


Haastan Cosmetic Landin Catarinan ja Neiti Minttukihara -blogin Nellan!

Kiitos vielä Fannille ja Hennalle!

23.6.2015

ALELÖYTÖJÄ KOSMETIIKKABLOGGAAJAN LOGIIKALLA

Jotkin hypetyksen kohteeksi päätyneet tuotteet ovat minusta suorastaan luotaantyötäviä. Överiksi mennyt hehkuttaminen luo niin suuret odotukset, ettei tuotetta lopulta edes tee mieli kokeilla. En tiedä, harrastaako joku muu samanlaista ajattelua, mutta ainakin minä olen puolivahingossa skipannut jos jonkinmoista aarteeksi kehuttua tuotetta aina meikkimunista misellivesiin. Yksi tälläisistä tuotteista on myös Batisten kuivashampoo.

Jostain syystä kuitenkin pysähdyin viime viikonloppuna hipelöimään Sokoksen alennusmyyntien Batiste-laareja. Olen lukenut Batisten kuivashampoista valtavasti hyvää, mutta kaikkiin muihin kuivashampoisiin, paitsi Lushin No Droughtiin tähän mennessä pettyneenä en ole uskaltanut kokeilla. Nyt, kun syön muun kropan lisäksi myös päänahkaa kuivattavaa Roaccutania, eikä hiuksilleni tarvitse näyttää vettä ja shampoota kuin maksimissaan pari kertaa viikossa, mieleni on ilmeisesti tehnyt kokeilla uusia juttuja ihan vaihtelun vuoksi. Puhtaudestaan huolimatta hiukseni kun kaipaavat päivittäin kuivashampoon antamaa kuohkeutta ja rakennetta, jota mikään lakka tai muotovaahto ei minulle anna. Nappasin mukaan 5,90 euroa maksaneen pullollisen Originalia, testasin kotona ja tykästyin. Olin ihan ällikällä lyöty ja innoissani, sillä olin varautunut isoon pettymykseen tai korkeintaan keskinkertaiseen tuotteeseen. Sitten hankin samaan hintaan raikkaan kukkaiselta tuoksuvan Limited Editon -version, Bloomin, tykästyin siihenkin, ja no, arvatkaa mitä...

Batiste_dry_shampoo
...Ostin eilen vielä toiset kappaleet molempia jemmaan. Ostamalla säästää, ja niin edelleen. Mutta hei oikeesti, kulutan kuivashampoota nyt ennennäkemättömän paljon, joten ihan saletisti ansaitsin nämä. Eipähän tarvitse hetkeen hankkia!

En ole yleensä tykännyt yhtään hiuksiin suihkutettavista kuivashampoista. Ne ovat tehneet hiuksistani höttöiset ja sameat, suorastaan ällöt. Tämän takia olen kikkaillut jo yli vuoden päivät Lushin jauhemaisella No Droughtilla, joka on ihanaa, mutta myös kallista ja sotkevaa. Suosisin aina mieluiten luonnollisempaa, mutta näppäryytensä ansiosta Batiste on nyt vienyt voiton. Kun hiuksiin saa hetkessä raikkautta niin niiden ulkonäön, tuntuman kuin tuoksunkin puolesta, ja kuontalo muuttuu samalla suihkauksella paljon vähemmän itsepäisemmäksi ja enemmän kuohkeiksi, on valinta aika selvä. Heippa siis hetkeksi, Lushin kuivashampoo ja tervetuloa, Batiste!


Muita Batisten kuivashampoon nimeen vannovia?
Muita alennusmyyntihamstraajia?

19.6.2015

EKAN VIIKON ROACCUTAN-RAPORTTI & PARI PELASTAJAPURKKIA

No niin, nyt kerron teille siitä Roaccutanista. Kuten moni teistä jo tietäneekin, olen tapellut jonkin aikaa e-pillerien lopettamisen sekoittaman hormonitoiminnan kanssa, joka on oireillut huonontuneena ihona. Antibioottikuurien ja ihon rikkovien reseptilääkevoiteiden jälkeen päätin pitkän harkinnan jälkeen tehdä päätöksen vahvemman lääkkeen kokeilemisesta. Ja tässä sitä pelättyä Roaccutania - tai tarkemmin sanottuna sen rinnakkaisvalmistetta, Irotretinoin Actavista - ollaan nyt nautittu viime viikon sunnuntaista saakka.

Ihan ensiksi annostuksesta. Napsin 20mg:n nappeja vuoropäivin yksi ja kaksi kappaletta. Annostus on omasta mielestäni aika iso kokooni ja ongelmaani nähden, ja se onkin mietityttänyt minua aika paljon. Painan kuitenkin alle 50 kiloa, mikä on pituuteenikin nähden aika vähän, eikä lääkäri edes kysynyt painoani, kun kyseisen lääkkeen minulle puhelimessa määräsi. Toivottavasti painoani oli kysytty edellistä antibioottikuuriani varten (en muista, onko), ja se oli lääkärin rekistereissä tallella, jaiks. Täytynee tarkkailla tilannetta ja luottaa ammattilaisen arviointikykyyn. Toisaalta eräs samantyyppisissä mitoissa oleva kaverini on syönyt lääkettä samalla annostuksella, eikä kokenut mitään kovin kummoisia sivuvaikutuksia. Ehkä siis panikoin turhaan.

Uusia finnejä ei ole tietääkseni enää tullut. Kasvojeni pienet ja epämääräiset epäpuhtaudet näyttävät sen sijaan puskevan enemmän pintaan, mikä ei näytä kivalta. Naamani ei ole varmaan koskaan näyttänyt näin kamalalta. Ehkä tämä on jokin välttämätön vaihe. Muualla kropassa epäpuhtaudet taas vaikuttavat pikemminkin kuivahtavan ja pienenevän.

Sivuvaikutuksia on jo tullut, muttei mitään kovin häritseviä tai varsinkaan odottamattomia. Huomasin huulieni alkaneen kuivahtaa kolmantena Roa-päivänä, tänään taas huuleni tuntuvat jo vähän vähemmän ongelmallisilta mutta sen sijaan ihoni alahuulen alta on aika rikki. Huulet tuntuvat jotenkin hassuilta, kuoriutuneilta. Ne eivät ole toistaiseksi repaleiset ja paperinkovat, vaan jotenkin pinnalta ohuemman tuntuiset. Myös nenäni on alkanut kuoriutua, samoin suunympärykseni. Sivuvaikutuksia boostaa takuulla myös päällä oleva flunssa. Lisäksi olen saanut kutiavaa, aina välillä kokonaan katoavaa ihottumaa erityisesti vatsaani ja jalkoihini. En mitään suuria määriä, mutta satunnaisia alueita, jotka olen sitten tapani mukaan unissani raapinut haavoille. Yök. Minulla on tosiaan ollut pienestä asti tapana raapia itseäni öisin, just for you to know. 

Kuivuus olisi varmasti paljon kivuliaampi ongelma ilman paria apteekkireissua. Päätin jo ekana Roa-päivänä, että rasvaamisessa en sitten aio pihtailla. Toistaiseksi enimmäkseen ihan hyvässä hapessa olevaa kroppani ihoa olen kosteuttanut ahkerasti Ceralanilla, mutta sitäkin suurempaa ja tarpeellisempaa apua olen saanut La Roche-Posayn huulirasvasta ja hoitovoiteesta.

la_roche_posay_cicaplast_baume_b5
La Roche-Posayn Cicaplast -huulirasva kosteuttaa, rauhoittaa ja suojaa kuulemma niin huulia kuin huultenympäryksiäkin. Tarvittaessa rasvaa voi levittää myös vaikka kuiviin nenänpieliin. Tämän tuubin apteekkari tyrkkäsi kouraani samalla reissulla, kun hain Roani, ja olen ollut suositukseen toistaiseksi hyvin tyytyväinen. Olen jo tämän ensimmäisen viikon aikana päässyt toteamaan todeksi sen, ettei Roan aiheuttamaan huulien kuivumiseen todellakaan tepsi mikään puikkohuulirasva. Tuotteen miinuksena mainittakoon tosin se, että tälläinen suurkuluttaja käyttää minituubin aika nopeasti loppuun. Kalliiksi käy, mutta käyköön, hemmetti. Varjelen huuliani kuin vauvaa ja yritän pitää ne huulipunakunnossa niin pitkään kuin mahdollista.

Huulirasva maksoi muistaakseni jotain 6 ja 7 euron väliltä.

la_roche_posay_cicaplast_baume_b5_lips
Myös toinen pelastaja on La Roche-Posay -merkkiä. Cicaplast Baume B5 on rauhoittava ja korjaava monitoimivoide, jota olen levittänyt ihottumaan, kuiville laikuille ja huulille. Ja voide todellakin tehoaa ainakin tähän kuurin alkuosan kuivuuteen, joka ei ole toistaiseksi missään infernaalisissa mitoissa. En ole mikään INCI-taituri, mutta vakuutuin silti tuotteen sisältämästä panthenolista, sinkistä ja mangaanista. Tän on hei pakko toimia. 

Voide maksoi noin 8 euroa. 

Tähän mennessä olen ollut vain tyytyväinen siihen, että aloitin paljon parjatun lääkekuurin. Ja ei hätää, tuskin jatkan näitä viikkoraportteja, ellette niitä ihan erityisesti toivo! Blogini ei ole siis muuttumassa iho-ongelmapäiväkirjaksi.


Muita Roaccutania syöviä/syöneitä?
Millä te hoiditte kuivaa ihoa ja kuivahtaneita huulia kuurin aikana?

17.6.2015

4 PEITEVOIDETTA TUMMILLE SILMÄNALUSILLE

DSC_3787
Rakastan uusia peitevoidelöytöjä. Siinä missä joku toinen kokee pohjatonta iloa täydellisen ripsivärin löytämisestä, itse taas yritän pyydystää moitteettomasti toimivien peitevoiteiden antamia onnenelämyksiä. Silmäanluseni ovat tummat ja kuivat, eikä ilman jonkinlaista meikkipohjaa kulkeminen ole käynyt siksi hetkeen mielessäni. Jos olen peittänyt silmänaluseni kehnolla tuotteella, saan päivän aikana vähintään yhden kyselyn siitä, olenko sairaana. Oikeasti. En tiedä missä vaiheessa silmänaluseni ovat tummuneet ja kuivahtaneet, vai olenko syystä tai toisesta havahtunut ongelman olemassaoloon vasta lähivuosina, mutta joka tapauksessa - viimeisimmät pari vuotta maailmanloppu on tarkoittanut minulle päivää, jona kaikki peitevoiteeni loppuvat samanaikaisesti.

Vaikka silmänalusien kuivuus ja tummuus on tuntunut välillä mahdottomalta yhtälöltä, olen päässyt toteamaan, että tästäkin kombosta kärsivillä on valinnanvaraa. Olen löytänyt monta kunniamaininnan ansaitsevaa tuotetta, jotka haluan nyt esitellä teille. Jospa joku samasta ongelmasta kärsivä saisi tästä apua tai muuten vain hyvää peitevoidetta etsivä löytäisi uuden suosikin!

Esittelen tuotteet sattumanvaraisessa järjestyksessä, ne eivät siis ole paremmuusjärjestyksessä.

1. L.A Girl Pro Conceal
la_girl_pro_conceal
Tämä edullinen, Beautyjoint.comissa vain pari euroa maksava peitevoide on saanut lähiaikoina melko paljon huomiota blogissani ja muuallakin kauneusblogimaailmassa. Tuote löytyy meikkilaatikostani jopa viidessä eri sävyssä, joista kolmea käytän peitevoiteena, kahta taas varjostusväreinä. Oma suosikkisävyni vaalealla ihollani on melko neutraali Natural, joka peittää, mutta myös korostaa sopivasti.

Pro Conceal on minun kokemukseni mukaan keskipeittävää ja keskikosteuttavaa - tai keskikuivattavaa, miten sen nyt haluaa ilmaista. Sivellinapplikaattori ei ollut aluksi mieleeni, mutta sittemmin olen todennut sen käteväksi. Pro Conceal pysyy pitkään paikoillaan, mutta hivenen huonommin kuin esimerkiksi Narsin Radiant Creamy Concealer. Plussaa tämä voide saa myös laajasta sävyvalikoimastaan, joka huomio myös kaltaiseni lakananaamat.

Top tip: Tsekkaa myös corrector-sävyt!


2. Nars Radiant Creamy Concealer
nars_radiant_creamy_concealer
Oletin Narsin Radiant Creamy Concealerin olevan yhtä kuivattavaa kuin MAC:in Pro Longwear Concealer, mutta onnekseni voide paljastui kosteuttavammaksi. Peittokykyä löytyy, eikä tuotetta tarvitse siksi levittää kerralla valtavia määriä. Tämä pysyy minulla hyvännäköisenä koko päivän, vaikka olisin säntäillyt hiki hatussa paikasta toiseen tai joutunut sateen armoilleRadiant Creamy Concealer ei kuivata, mutta ei myöskään ole niin kosteuttava, että sitä saisi olla jatkuvasti siistimässä juonteista. Verrattuna L.A Girlin Pro Concealiin Narsin Radiant Creamy Concealer on peittävämpää ja paksumpaa. 

Tuotteen ainoa miinus on korkea, Nars.eu:n sivuilla jopa 28 euron (!!!) suuruinen hinta.


3. MAC Pro Longwear Concealer
mac_pro_longwear_concealer
Pro Longwear Concealer ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä. Sen pumppu on kehno ja hyvin ärsyttävä tapaus. Pro Longwear Concealer kuitenkin peittää kaikista kokeilemistani peitevoiteista parhaiten ja voi varmasti pelastaa monen tummista silmänalusista kärsivän elämän. Tuote on hyvin kestävää laatua, eikä siis kulu päivän mittaan juuri minnekään. Erittäin kuivaihoisten kannattaa jättää tuote kaupan hyllylle, sillä voiteella on kyky tarrata kuiviin kohtiin. 

Top tip: Jos silmänalusesi ovat kuivat, pidä puuterisuti kaukana silmänalusistasi tätä peitevoidetta käyttäessäsi. Tuote pysyy kyllä paikoillaan ilman puuterikiinnistystäkin.


4. MAC Select Moisturecover
mac_select_moisturecover
Talvi-ihoni rakasti tätä peitevoidetta. Select Moisturecover on oikeasti kosteuttava peitevoide, jota suosittelen erityisesti niille, joiden silmänaluset eivät tule toimeen paksumpien tököttien kanssa. Peittokyky on näistä neljästä kehnoin, mutta mikäli silmänaluset eivät ole megalomaanisen tummat, se tuskin koituu ongelmaksi. Itse tajusin vaatia lujempaa peittävyyttä oikeastaan vasta sitten, kun uteliaisuuttani menin kokeilemaan pitkästä aikaa muita peitevoiteita, joille tämän peittävyys jäi toiseksi. Kosteuttavuutensa vuoksi tämä voide saattaa karata paikoiltaan päivän mittaan, ja puuterointi on jopa minun kuivilla silmänalusillani tarpeen.

Top tip: Jos tarvitset oikeasti vaaleaa, punapohjaista peitevoidetta, sellainen löytyy tästä peitevoidesarjasta. Käyttämäni sävy NW15 on vaaleampi kuin esimerkiksi Pro Longwearin vastaava.



Löytyikö postauksesta teidän suosikkejanne?
Minkälaisin asein te taistelette tummia silmänalusia vastaan?

15.6.2015

YLLÄTTÄVÄN TOIMIVAA TEKOHENGITYSTÄ HORMONAALISESTI OIKUTTELEVALLE IHOLLE

DSC_3776
Olen kirjoittanut teille pariin kertaan iho-ongelmistani, jotka kärjistyivät lopulta siihen pisteeseen, että päätin aloittaa Roaccutan-lääkekuurin. Vaikka hormonaaliset iho-ongelmat kumpuavat sisältä, eikä niitä voida tappaa lääkevoiteilla tai muilla iholle levitettävillä aineilla, on uskoni ilman reseptiä myytäviin täsmätuotteisiin vähintäänkin kohtalainen. Esimerkiksi varmasti lähes jokaiselle epäpuhtauksien kanssa tapelleville tutuksi tullut Basiron AC -geeli on tuonut iholleni parempaa apua kuin reseptivoiteet ja antibioottikuurit. Siksi olinkin vähintäänkin innoissani, kun sain mahdollisuuden testata Lieracin aikuiselle, epäpuhtauksiin taipuvaiselle iholle tarkoitettua kaksivaiheista tiivistettä, tarkemmin ottaen Lierac Prescription Dual-Phase Concentratea.

Lierac on apteekkikosmetiikkasarja, jolta löytyy sopivia tuotteita varmasti jokaisen tarpeisiin. Brändi hyödyntää tuotteissaan muun muassa kasvien antamia apuja, mikä kuulostaa kaltaiseni, luonnollisemmista tuotteista kiinnostuneen näkökulmasta vähintäänkin hyvältä. Lierac Prescription -sarjasta, johon testaamani tiiviste kuuluu, löytyy täsmätuotteita niin aikuisen epäpuhtaalle ihollekin kuin pigmenttiläiskille sekä couperosaan ja herkkyyteen taipuvaiselle ihollekin. Sarjan tuotteiden taataan olevan hyvin siedettyjä, tehokkaita ja laadukkaita.

Dual-Phase Concentraten teho perustuu muun muassa kalamiiniin ja hydroksidihappoihin. Tuote lupaa kuivattaa epäpuhtaudet, ehkäistä aknearpien syntymistä ja supistaa ihohuokosia. Tuotteen käyttäminen on yksinkertaista - kastetaan vain vanupuikko pullon pohjaan saakka ja levitetään tuotetta kevyt kerros ongelmakohdan päälle. Tuotetta käytetään kerran päivässä. Kätevin käyttöaika lienee ilta, sillä tiiviste jättää iholle vaaleanpunertavan tahran.
DSC_3773

No, mitä minä sitten tykkäsin? Lunastiko tuote lupauksensa?

Kuten jo mainittua, ongelmani on hormonaalista perua, eikä siis lähde lopullisesti karkuun voiteilla ja tiivisteillä. Erilaiset täsmähoitoaineet ovat kuitekin hyvä ja toivottu apukeino finnisodassa, ne kun nopeuttavat usein huomattavasti finnien kuivumista ja estävät tuloillaan olevien epäpuhtauksien kasvamista suurempiin sfääreihin. Niin kävi myös Lieracin kaksivaiheisen tiivisteen tapauksessa.

Olen käyttänyt tuotetta niin selkääni ja dekoltee-alueelleni kuin kasvoihinikin. Kasvojeni epäpuhtaudet ovat enimmäkseen omituista pientä röpelöä kasvojen reunoilla, mutta ennen tuotteen ensimmäistä testauskertaa - periaatteessa onnekseni - pääsin todistamaan myös parin ihan oikean finnin ilmestymisen toiseen poskeeni. Selkäni ja dekolteeni epäpuhtaudet taas ovat enemmän sitä laatua, mitä ihmiset ajattelevat kuullessaan sanan finni. No niin, too much information. Mutta tuleehan teidän tietää, minkälaiseen ongelmapesäkkeeseen tuotetta testasin!

Dual-Phase Concentrate toimi erityisen hyvin kasvojeni iholla. Poskeeni ilmestyneet finnit kuivahtivat kahden käyttökerran jälkeen pelkiksi kevyesti punertavaksi läikiksi, myös hiusrajani minifinnirivistö lähti suorastaan maagisesti katoamaan. Jälkimmäinen oli se kaikkein yllättävin muutos, sillä ainakin omilla kasvoillani pätee mitä pienempi finni, sitä hitaammin ja vaikeammin se lähtee pois - sääntö. Myös dekoltee-alueen epäpuhtaudet kuivahtivat viikon ahkeran käytön jälkeen, mikä oli myös aika yllättävää, vaikka ihan tehokasta tavaraa tuotteen arvelinkin olevan. Selkäni finniongelmaan tiiviste ei ikävä kyllä jostain syystä toiminut. 

Vaikka kyseessä on tehokas tuote, tuntui se siitä huolimatta melko hellävaraiselta. Tuoksu on melko tymäkkä, mutta tiivistettä nyt tuskin onkaan tarkoitettu tuoksuteltavaksi. Vaikka tiivisteen varoitettiin voivan aiheuttaa kihelmöintiä iholla, itse tunsin ainoastaan jännän viileän tuntemuksen kohdissa, joihin sitä levitin. Olin varautunut kihelmöintiin, sillä ihoni on kuiva ja herkkä.

Ikävä kyllä mitään varsinaista epäpuhtauksia ehkäisevää vaikutusta en havainnut. Tämä tuskin on kenellekään hormonaalisesta aknesta kärsivälle yllätys, hormoneihin kun ei voida vaikuttaa iholle levitettävillä täsmätuotteilla. Siitä huolimatta Lierac Prescription -sarjan Dual-Phase Concentrate päätyi vahvimpien finnisodassa käyttämieni aseiden listalle. Tuote vahvisti taas uskoani siihen, että ilman reseptiä myytävät aknentappajat voivat olla erittäin hyvää tavaraa ja varteenotettava vaihtoehto satunnaisista epäpuhtauksista kärsiville. 

Nyt, kun olen aloittanut Roaccutan-kuurin, joudun hylkäämään muut finnisodan aseet, myös tämän tiivisteen. Vaikka tuote on erittäin kelvollista tavaraa, toivon, että Roa tepsii niin hyvin, etteivät tiemme enää tämänkään tuotteen kanssa kohtaa, vaan saan nauttia elämästä ilman ajatustakaan epäpuhtauksista.

Tämä tuote innosti perehtymään Lieracin tuotteisiin tarkemmin! 


Jos siis kärsit epäpuhtauksista ja tahdot kokeilla jotain tarpeeksi hellävaraista, mutta tehokasta täsmätuotetta, ota suunnaksi apteekki ja Lieracin hylly!


Tuote on saatu testiin blogin kautta.