9.12.2014

PELOTTAVATKO KEMIKAALIT?

DSC_2271

Kosmetiikan kemikaaleja päätyy ihon läpi elimistöön ja pesuveden mukana vesistöihin. Moni nainen altistuu meikkien ja ihonhoitotuotteiden välityksellä päivittäin sadoille kemikaaleille. Myrkytämme itseämme ja luontoa myös esimerkiksi pesuaineilla, vaatteilla ja ehkäisypillereillä. Helsingin Sanomat on kertonut marraskuun aikana muun muassa kuorintavoiteiden mikromuoveista sekä ftalaattien ja poikalapsien feminisoitumisen yhteydestä.

Yököttävää.

Taivasteluni kuulostaa siltä, että olen juuri kokenut maailmaa mullistavan kemikaaliherätyksen ja haluan kertoa siitä suu vaahdoten teillekin. Ei ihan. Päätin vain lainata kirjastosta jo ties kuinka monetta kertaa Anja Nysténin Kemikaalikimaran, joka pakotti minut ajattelemaan lipastonlaatikossani ja kylpyhuoneen kaapissa majailevien purkkien sisältämiä rumia salaisuuksia. Palaan Kemikaalikimaraan yhä uudestaan ja uudestaan, sillä pidän Nysténin tyylistä, joka ei ole saarnaavan pelotteleva, vaan jutteleva, mutta tosiasioita kaunistelematon. 

Olen ollut tietoinen kosmetiikan haittapuolista jo vuosia, tietenkin. Muistan, kun lainasin kirjastosta lisäainekirjan, jonka avulla kävin läpi lähes kaikki silloin päivittäisessä käytössä olleet meikkini, ihonhoitotuotteeni ja niiden lisäksi tiski- ja lattianpesuainepullot. 

Ahdisti.

Mutta ei ilmeisesti tarpeeksi, sillä pitkälti samat myrkyt päätyvät iholleni ja ihon kautta luontoon vielä tänäänkin. Ostin ainesosiin pureuduttuani kyllä uuden tiskiaineen, jonka kammottavaan tuoksuun lopulta vihastuin, vähän luonnollisemman shampoon, joka oli ihan kiva, muttei kummoinen ja INCI-listaltaan kiltin kuuloisia naamanputsareita, joista ainakin yksi piti todennäköisesti pääpirun paikkaa silloisissa iho-ongelmissani. Siinä se. Uusin urotekoni on ollut vaihtaa Maybellinen silmämeikinpoistoaine Puhdistamon luomukookosoljyyn. Olen ollut oikein tyytyväinen, kiitos kysymästä!

Olen siis kemikaalipelkuri, mutta toisaalta se ärsyttävä ja mukavuudenhaluinen pitäisi-ihminen, joka pelkää, mutta ei tee vielä tänään mitään. Luonnollisempien tuotteiden kokeiluyritykset ovat olleet minulle usein pettymyksiä. Kun kemikaalimömmöt eivät aiheuta iho-oireita, on helppo jatkaa sen kummemmin miettimättä. Tai ei miettimättä, mutta tekemättä. On raukkamaista väittää olevansa kiltti itselleen ja kunnoittavansa luontoa, jos kippaa iholleen jatkuvasti myrkkyä. Hyi olkoon.

Luonnon ja ihon kokeman kärsimyksen lisäksi minua ahdistaa tuotteiden harhaanjohtava markkinointi, jolla erinäisille mömmöille pyritään pukemaan todellisuutta paljon puhtoisemmat vaatteet. Moni astuu tietämättään harhaan, allergiatestattu ja luonnollinen kun eivät kerro vielä oikeasti mitään. Allergiatestatuista tuotteista on jätetty pois yleensä eniten allergiaa aiheuttavat aineet, ja ne voivat siis aiheuttaa allergisia oireita siinä missä allergiatestaamattomatkin tuotteet. Luonnollisena markkinoitava kosmetiikkatuotekaan ei välttämättä ole perinteistä kemikaalirykelmää synnittömämpi, sillä myös moni luonnolliseksi määriteltävä ainesosa voi allergisoida. Oma ihoni on kokenut vain yhden, ainakin maallikkonäkökulmasta, varman reaktion perinteisestä kosmetiikasta, mutta useamman luonnollisesta. Syypäiden paikantaminen on hankalaa ja puuduttavaa, ja siksi myönnän jopa vähän pelkääväni luonnonkosmetiikkakokeiluja. Haluaisin silti perehtyä aiheeseen lisää, rohkaistua ja ryhtyä etsimään puhtaampia, mutta toimivia tuotteita.

Pidemmittä paasauksitta - kuinka paljon teitä pelottaa vai pelottaako ollenkaan? Suositteko luonnollisempaa esimerkiksi meikeissä ja pesuaineissa? Mitkä ovat teidän suosikkejanne? Vinkatkaa kivoja juttuja luonnonkosmetiikkanoviisille, joka tahtoisi olla sekä itselleen että luonnolle hellempi!

2 kommenttia:

  1. Tiedän tunteen. Mulla on sama juttu, ns. tavallinen kosmetiikka aiheuttaa harvemmin mitään ongelmia, kun taas luonnonkosmetiikka aiheuttaa usein esim. näppyjä. Voihan olla että en ole vielä löytänyt niitä oikeita tuotteita, tai sitten jotkut luonnonkosmetiikan ainesosat eivät yksinkertaisesti sovi minulle. Aion kuitenkin jatkaa kokeilujani ja olen löytänyt ainakin yhden hyvän tuotteen, nimittäin Lily Lolon mineraalimeikkipohjan, jota käytän välillä sellaisenaan ja välillä tavallisen meikkivoiteen päällä kiinnittämään meikkipohjan. :) Olen myös miettinyt että eihän ne luonnonkosmetiikassakaan käytetyt aineet aina niin hyviä ole, joten olenkin ottanut sellaisen toimintatavan, että vähennän kokonais kemikaalikuormaani vähentämällä käyttämieni tuotteiden määrää, oli ne sitten luonnonkosmetiikkaa tai ei. :) Kiva blogi sulla muuten, täytyy jäädä seurailemaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja kehuista! :) Luonnonkosmetiikassa ja ns. perinteisessä tuntuu kyllä molemmissa olevan puolensa. Tasapaino ja kohtuus ovat varmaan avainsanoja kaikessa kosmetiikan käytössä, ja siksi pidänkin tuota kokonaiskuorman vähentämistä oikein mainiona ajatuksena!

      Poista